Linjurin kauppakeskuksen tällä hetkellä tyhjillään oleva entinen Anttilan tila on ihanteellinen paikka myyjäisten järjestämiseen: lääniä on niin paljon, ettei tungosta tarvitse pelätä, käveleminen ja katseleminen sujuu mukavasti väljässä tilassa. Lasten Laulukaupunki ry järjesti myyjäiset nyt jo kolmatta kertaa, eikä voi kuin ihailla tätäkin kolmannen sektorin toimijaa. Yhdistyksen aktiivit ovat siivonneet tilan talkoilla ja hääräävät nyt myyjäisiin pystytetyssä kahviossa. Mikään ei valmistu eikä mitään tapahdu ilman vapaaehtoisten työtä.
Auralaisella Sinikka Laurénilla on myynnissä ihastuttavia pipoja, pupun korvilla ja ilman.
– Minulla on kotona kauneushoitola, ja yrittäjänä olen toiminut vuodesta 1985, alun perin myytiin työvaatteita. Nämä pipot ovat sivutuotteita, joitten kanssa kierrän joulun aikaan myyjäisiä. Käytän mielelläni suomalaisten suunnittelijoitten, kuten Mainelakeuksen kankaita. Pupun korvilla varustetut pipot ovat ihan oma innovaationi ja näitä saa myös aikuisten koossa. Yksi miespuolinen asiakkaani käyttää korvallista pipoa jänismetsällä.
Tiedä vaikka jahtionni siitä hyvinkin lisääntyisi!
Myyjäisten tarjonta on monipuolista, erityisesti ihania käsitöitä on paljon: villasukkia niin pitkällä kuin lyhyelläkin varrella, lapasia, pipoja ja neulepuseroita. Pirjo Salminen alkoi kutoa villasukkia jäätyään eläkkeelle Nokialta ja nyt hänellä on myynnissä upeita pitkävartisia sukkia. Toteamme kuitenkin, että sukista saattaa olla hieman ylitarjontaa ja valinnan vaikeuskin voi yllättää. Heti ei ehkä tule ajatelleeksi, että villasukissakin on erilaisia trendejä, esimerkiksi Kettukarkki-logolla ja Unikko-kuviolla varustetut ovat viime vuosina olleet suosittuja. Leivontatuotteet, niin suolaiset kuin makeatkin näyttävät tekevän hyvin kauppansa, pulla- ja viinerilaatikot ovat puolityhjiä.
Hanna Sadonoja on kerrassaan mallikelpoinen asiakas ja kuluttaja.
– Ostoksia on tehty, muun muassa saaristolaisleipää, nahkainen lompakko ja villasukat. Myyjäiset on minulle fiilispohjainen juttu: lähden mielelläni mukaan jos joku pyytää tai on tuttuja myyjiä. Kahvillakin kävin, hyvät oli tarjottavat.
Aikuisten ja lasten joukossa ei sisätiloissa juuri nelijalkaisia ystäviä näkynyt, eikä Hannankaan mopsilapsi Blanca tällä kertaa päässyt emäntänsä mukaan, vaikka sitä tutut kaipasivatkin. Hannan villasukat ovat kotoisin Tiina Pukkilalta.
– Huvin vuoksi näitä kudon, päivisin, iltaisin ja öisin! Nämä ovat vasta toiset myyjäiset, joihin osallistun ja heti sain kanta-asiakkaan: yksi osti Myllyojankadun markkinoilta sukat ja nyt hän tuli ostamaan lapaset, kertoilee Tiina iloisesti ja toteaa vielä kuvaa otettaessa: ”Mä olen maailmankuulu Salossa kohta!”
Aivan ainutlaatuisen idean on kehittänyt lohjalainen Eija Koponen, jolla on myynnissä käsinmaalattuja tuotteita, suurimmaksi osaksi kierrätettyjä. Viehättävä ja arvoituksellinen kissa katselee laukkujen kyljistä, saappaista ja kengistä. Tarjolla on taatusti yksilöllisiä lahjaideoita, jotka eivät tule joka pojalla tai tytöllä vastaan.
Ukulele-orkesterin ja -kuoron esittämä ”Ei koskaan sunnuntaisin” saatteli myyjäisvieraat mukavaan tunnelmaan.
Elina Koskinen
