Menestyskirjailija Satu Rämö vieraili Kiskon kirjastossa maanantaina

Kirjailija Satu Rämö vieraili Kiskon kirjastossa. Kisko-seuran Kirsi Hietanen haastatteli
menestyskirjailijaa täyden tuvan kuunnellessa mielenkiinnolla.
Kirjailija Satu Rämö vieraili Kiskon kirjastossa. Kisko-seuran Kirsi Hietanen haastatteli menestyskirjailijaa täyden tuvan kuunnellessa mielenkiinnolla.

Kiskon kirjaston seinät lähes pullistelevat maanantai-iltana, kun Suomen tämän hetken suosituin kirjailija Satu Rämö on kirjailijavierailulla.

Hänen Hildur-dekkarisarjansa kolme ensimmäistä kirjaa on myynyt vuodessa lähes 330 000 kappaletta, marraskuun alussa ilmestyvää neljättä osaa odotetaan kiihkeästi ja kirjastojen varauslistat täyttyvät.

Mutta miten Rämö on onnistuttu saamaan juuri Kiskoon? Kirjastosihteeri Tuija Oksanen valottaa asiaa.
-Hän on vieraillut täällä aikaisemminkin viitisen vuotta sitten, ennen Hildur-sarjan kirjoittamista. Nyt otimme Instagramin kautta yhteyttä ja saimme hänet tänne vieraaksi.

Kirjaston tiskille on asetettu kaikki Satu Rämön hyllyistä löytyvät teokset, joihin sisältyy lähinnä matka- ja tietokirjoja sekä hieman yllättäen tänä vuonna yhdessä Satu Kontisen kanssa kirjoitettu lastenkirja Lottalehto. Pikaisen vilkaisun perusteella mysteerejä ratkotaan siinäkin.

Rämö on kirjoittanut myös neulontaoppaan Islantilaiset villapaidat, mikä huvittaa siinä mielessä, että Jakob, yksi keskeisistä henkilöistä Hildur-kirjoissa, kutoo juuri näitä villapaitoja.

Hildur-sarjan kirjoja ei näy, ne ovat kaikki lainassa.

Kisko-Seuran Kirsi Hietanen haastattelee Satu Rämöä ja aluksi kerrataan viiden vuoden takaista vierailua, jolloin Satu kertoi Islannista ja asumisesta siellä.
-Taisi olla parikymmentä kuulijaa, muistelee Kirsi ja silmäilee kymmeniä ihmisiä, jotka ovat sulloutuneet kirjaston tiloihin. Sen jälkeen on tapahtunut jotain, ja Satu kertoo mitä.
-Korona-aika käytännössä lopetti työni matkailualalla, ei ollut enää esimerkiksi opastettavia ryhmiä. Ajattelin kirjoittaa vielä yhden kirjan, ja mietin osaanko kirjoittaa fiktiota. Olen aina lukenut paljon rikoskirjallisuutta ja koen sen eniten omakseni. Lähdin kehittelemään itselleni mielikuvitusystävää samaan tapaan kuin lapsena.
-Hildur harrastaa lenkkeilyä ja punttisalia kuten minäkin, mutta hän on vahvempi ja rohkeampi. Loin hänelle monia luonteenpiirteitä ja mietin jopa, mitä täytteitä hän valitsisi pizzaan. Kerran lapseni ystävän äiti tuli hakemaan tätä kotiin ja hän oli työasussaan eli poliisin puvussa. Siten Hildurista tuli poliisi Länsivuonoille, jossa myös itse asun.

Islanti on saagojen maa, ja näissä kansalliseepoksen asemassa olevissa tarinoissa kerrotaan muun muassa verikostoista, sukuriidoista ja vanhoista kaunoista.
-Saagoissa on voinut hävitä koko kylä verikoston pyörteissä ja olen tainnut kirjoittaa modernia saagaa, koskapa olen tappanut kylästä useamman henkilön.

Hildur-kirjoja on luonnehdittu käsitteellä nordic blue, johon olennaisesti kuuluu pohjoismainen maisemakuvaus ja jossa väkivalta ei ole niin päälle käyvää kuin nordic noir -genressä.

Satu Rämöllä oli jo valmiiksi kaikkien kolmen kirjan juonikuviot ajatuksissa eivätkä ne mahtuneet yhteen ja samaan kirjaan, siksi kirjat ilmestyivät niin nopeassa tahdissa.
-Sen jälkeen tarinapankin piti olla tyhjä, mutta trilogiasta tuleekin neliosainen kun Rakel ilmestyy marraskuussa.

Hildur on käännetty usealle kielelle ja erityisesti Saksassa kirjat ovat olleet suosittuja.
-Kaksi vuotta sitten törmäsin Turun Kaupunginteatterin johtajaan Mikko Koukiin, joka halusi oikeudet näyttämösovitukseen ja marraskuussa Hildur-näytelmä saa ensi-iltansa. Se perustuu kaikkiin kolmeen kirjaan ja on samanaikaisesti sekä tuttu että erilainen. Myös televisiosarja on suunnitteilla. Sen kuvausten pitäisi alkaa ensi vuoden helmi-maaliskuussa.

Kiskolainen Wilhelmiina Kallio on tullut kuuntelemaan Satu Rämöä.
-Mukavaa että Kiskossa tapahtuu, ettei aina tarvitse lähteä Saloon. Olen lukenut kaikki kolme kirjaa, tai oikeastaan lukenut Hildurin ja Jakobin. Sarjan toisen osan, Rosan ja Björkin, olen kuunnellut äänikirjana. Eniten pidin ensimmäisestä, Hildurista.

Satu Rämön Kisko-yhteys saa vielä lisäselvitystä, kun Kiskon kirjastossa aiemmin työskennellyt Katja Silanto-Ruostekivi pääsee ääneen.
-Islanti on suuri intohimoni ja olen käynyt siellä useita kertoja. Olen myös vetänyt kansalaisopistossa kurssia nimeltä Islanti matkailijan silmin. Olin aikoinaan muutaman kuukauden työharjoittelussa Pohjolan talossa Reykjavikissa, jossa Satu silloin asui. Hän oli kirjoittanut matkakirjoja, joita olin lukenut ja sillä reissulla myös tutustuin Satuun.

Kuuntelijat ovat kiinnostuneita myös mahdollisesta Hildur-turismista Länsivuonoilla. Satu Rämö muistelee huvittuneena saksalaisperhettä, joka päätyi risteilyaluksella hänen kotikyläänsä.
-Sain puhelun, jossa perhe selitti intoa puhkuen käyneensä kylän poliisiaseman edessä valokuvattavina ja jopa syömässä siinä aseman viereisessä pizzeriassa.

Elina Koskinen

Kiskolainen Wilhelmiina Kallio on tyytyväinen että Kiskossakin
on tapahtumia, eikä tarvitse lähteä Saloon.
Islanti on Katja Silanto-Ruostekiven suuri intohimon kohde.

Jaa uutinen:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on pinterest
Pinterest
Share on whatsapp
WhatsApp

Samasta kategoriasta: