Perniön muinaispuku 100 vuotta

Kaisa-Leena Kaarlonen on mukana kirjaprojektissa, johon etsitään tarinoita ja kokemuksia Perniön muinaispuvusta.
Kaisa-Leena Kaarlonen on mukana kirjaprojektissa, johon etsitään tarinoita ja kokemuksia Perniön muinaispuvusta.

Perniön Yliskylän kirkkomaata laajennettiin 1800-luvun loppupuolella, ja siinä yhteydessä havaittiin hautausmaan olevan muinaisen kalmiston päällä. Ensin löydettiin esikristilliseltä ajalta peräisin oleva polttohauta eli venehauta, ja sittemmin 11 hautaa 1100-luvulta.

Kaivauksia johtava valtionarkeologi Hjalmar Appelgren-Kivalo julkaisi vuonna 1907 kirjan nimeltä Suomalaisia pukuja myöhemmältä rautakaudelta, ja vuonna 1925 esiteltiin pohjoismaisten arkeologien kokouksessa Helsingissä ensimmäisen kerran Perniön muinaispuku, joka on koostettu useamman eri haudan löydöksistä.
-Hautalöydöt ovat Kansallismuseossa, eivät kylläkään esillä tällä hetkellä. Presidentti Tarja Halonen käytti taannoin itsenäisyyspäivän vastaanotolla Euran emännän pukua, joka on siinä mielessä arvostettu, että kaikki sen elementit ovat peräisin samasta, Euran Luistarista, löydetystä haudasta, kertoo kotisutuneuvos Antero Peijonen.

Perniön muinaispuku on hyvin kaunis, ja se on puolestaan nähty perniöläissyntyisen oopperalaulaja Karita Mattilan yllä esiintymisasuna. Liivihame on syvän punainen, joskin myös muutama musta ja tiettävästi yksi valkoinen hame on valmistettu. Antero Peijosen mukaan hameen väri on voinut saada tulkintansa Yliskylän maaperän ruosteesta. Pukuun kuuluvan valkoisen viitan yläosassa keskellä on risti osoituksena ristiretkiajasta. Kaisa-Leena Kaarlosta hymyilyttää.
-Puvun pukemisessa tulee olla tarkkana, sillä viitassa olevan ristin pitää olla niskassa keskellä. On se ainakin kerran nähty väärinpäinkin, se oli joku poliitikko!

Puvussa on runsaasti metalliosia: muun muassa viitassa on ruusukkeita, hameen olkaimissa soljet ja myös esiliina on rikkaasti koristeltu pienillä metallispiraaleilla. Aikoinaan metalliosia valmisti perniöläinen Jorpe Oy, nykyään koko sarjan voi ostaa Kalevala Korulta. Puvun vyötäröllä riippuu puukko ja korvalusikka, jonka tarkoituksesta Kaisa-Leena kertoo pilke silmäkulmassa.
-Emäntä kaivoi lusikalla piioilta korvavaikut pois, ja niillä kiillotettiin talon hopeat!

Perniön aktiiviset Maa- ja kotitalousnaiset ovat käynnistäneet kirjaprojektin Perniön muinaispuvun ensimmäisen sadan vuoden kunniaksi. Kirjatoimikuntaan on yhdistyksen aktiivien lisäksi saatu myös Antero Peijonen, joka tosin humoristisesti väitti, ettei ymmärrä miten on päätynyt tekemisiin hamekankaitten kanssa. Projektin vaatimaa rahoitusta varten on myynnissä ”pala Perniön muinaispukua”: aidosta pukukankaasta tehtyjä kännykkäpusseja ja miehille oma vyöhön kiinnitettävä malli. Myös kaupunkia ja paikallisia firmoja on rahoituksen osalta tarkoitus lähestyä. Erityisen tärkeäksi kirjatoimikunta kokee erilaiset tarinat ja kokemukset Perniön muinaispuvusta. Niitä toivotaan lähetettäväksi sähköpostitse osoitteeseen pernionmuinaispuku@gmail.com

Kaisa-Leena Kaarlosen Katri-äiti sai puvun aikoinaan lahjaksi puolisoltaan tullessaan äidiksi. Katri Kaarlonen oli innokas kotiseutuihminen ja tärkeässä roolissa, kun kehitettiin Perniön muinaispukuun puettu matkamuistonukke.
-Äitini Katri Kaarlonen ei ymmärtänyt, että niin arvokkaasta puvusta tehdään ala-arvoinen matkamuistokrääsä, muovinukke ja kankaat tekokuitua. Vuonna 1969 valmistui ensimmäinen nukke. Maatalousnaisten talkootyönä tehty, kankaat kudottu nukkea varten, aidoin materiaalein, koruineen, tossuineen, puukkoineen. Olin mukana ja tein puukkoja ja otsaripoja. Äitini oli silloin kansanedustajana, kulki nukke kainalossa Helsinkiin, ja kävi eduskuntatalon naapurissa Kansallismuseossa ottamassa selvää, hyväksyykö museovirasto tämän pienoismallin. Hän otti myös yhteyttä Kalevala Koruun, jos he tekisivät pienoiskorut. Niin sai nukke myös arvoisensa korut.

1960-luvulla matkailu tuli muotiin. Kukin kaupunki perusti infopisteitä, ja niin tuli Perniöön vuonna 1972 opaskeskus, Lainamakasiini. Silloin nimi oli Museokahvila, koska museosta tuotiin esineistöä ja pidettiin vaihtuvia näyttelyitä teemoineen. Tänne nuket tulivat nuket myyntiin. Perniön Maa- ja kotitalousnaiset valmistavat edelleen talkootyönä nukkeja: yksi päärmää puseroita, toinen esiliinoja ja sitten kokoonnutaan kampaussessioon Galleria Levolaan.

Kaunis muinaispuku on esillä myös Perniön museossa, joka on näin talvikaudellakin avoinna sunnuntaisin.

Elina Koskinen

Jaa uutinen:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on pinterest
Pinterest
Share on whatsapp
WhatsApp

Samasta kategoriasta: