
Ratkaisukeskeinen psyykkinen valmennus on nimensä mukaista.
Käytännönläheisesti, mutta silti psykologian keinoin mielen solmuja avaava ja valmennettavaa tukeva ohjausmuoto vei reilu vuosi sitten salolaisen Jatta Koskisen mukanaan. Pitkä ura esihenkilönä ja muissa vastuutehtävissä asiantuntijaorganisaatioissa saivat hänet huomaamaan, miten monessa tilanteessa esimerkiksi työuupumusta olisi voitu välttää ratkaisukeskeisen valmennuksen tai terapian keinoin.
– Minua kiinnostaa ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Aloitin ratkaisukeskeisen psyykkisen valmentajan opinnot viime vuonna Turun kesäyliopistossa sekä ratkaisukeskeisen lyhytterapeutin opinnot Muurlan opistolla tämän vuoden alussa, ja nyt elokuussa minun olisi tarkoitus valmistua psyykkiseksi valmentajaksi ja keväällä 2026 sertifioiduksi lyhytterapeutiksi, Koskinen tiivistää.
Etenevien opintojen myötä on tulevien valmentajien harjoiteltava myös käytännössä. Koskinen kertookin ilolla, että sen lisäksi, että hän on esihenkilötyönsä kautta saanut valmentaa alansa asiantuntijoita, alkuvuodesta hän ja Vilppaan koripallotytöt muodostivat yhteistyösopimuksen. Siinä hän toteuttaa psyykkistä valmennusta osana Vilppaan WU16-joukkueen valmistautumista kevään peleihin pelaajien hyvinvointi edellä. Nuoret ovat iältään 13–16-vuotiaita.
– Yhteinen valmennus on sujunut meillä tosi hyvin. Olen saanut nuorilta hyvää palautetta, ja he itse kokevat saaneensa monia hyötyjä sekä hyvinvointinsa tueksi että kentälle, Koskinen sanoo mielissään.
Mutta mistä tällaisessa valmennuksessa lopulta on kysymys? Mihin se vaikuttaa, millä tavoin – ja kenelle valmennus sopii? Näihin Koskinen vastaa kattavalla tapaa.
– Psyykkisestä valmennuksesta voi olla todistetusti hyötyä muun muassa tavoitteiden asettelussa, motivaatiossa kuin myös kehosuhteessa, ja itsetunnon sekä itseluottamuksen kanssa. Urheilijoiden kohdalla valmennus voidaan keskittää myös esimerkiksi kilpailuihin valmistautumisen, paineensietämisen ja kasvavien vaatimuksien käsittelyyn.
Koskisen mukaan psyykkinen valmennus sopii yhtä hyvin yksilö- kuin ryhmätasolle ja valmennusohjelma suunnitellaan yhdessä valmennettavien kanssa. Tulevia valmennuksia varten Jatta Koskinen on jo käynnistänyt oman yritystoiminnan nimellä Voimavarakas.
Vilppaan tyttöjen kanssa hän kuvailee päässeensä toteuttamaan psyykkistä valmennusta sekä ryhmä- että yksilötapaamisia yhdistellen, sekä joukkueena että kahden kesken joka pelaajan kanssa.
– Siten olemme pystyneet käymään läpi heidän yhteisiä tarpeitaan, mutta myös mahdollisia omia yksilöllisiä haasteita, Koskinen sanoo.
Yhteistyöllä kohti parempia suorituksia
Vilppaan koripallojoukkueen ja Jatta Koskisen viime viikkoinen tapaaminen kevään valmennusohjelman lopuksi oli sikäli poikkeava, että tähän Salonjokilaakson toimittaja pääsi mukaan osallistumaan. Kokemus ”kärpäsenä katossa” oli ennen muuta mielenkiintoinen ja mieltä avartava.
Nuoret osoittivat päässeensä hyvin jyvälle valmennuksen tarkoitusperistä, ja kertoivat osanneensa hyödyntää saatuja neuvoja ja vinkkejä omassa elämässään. Eritoten epäonnistumisen sietäminen ja tunteiden hallinta sekä sinnikkyys luovuttamisen sijaan nousivat esiin seikkoina, joihin he kokivat saaneensa apua.
– Olemme keskustelleet muun muassa arvoista, eli siitä, mikä heille on tärkeää – myös koripallon näkökulmasta. Esitimme kysymyksiä siitä, millainen joukkuekaveri jokainen haluaisi olla tai miten haluaisi vastustajan heidät näkevän. Psyykkisessä valmennuksessa olennaista on ollut myös konkreettiset mielen harjoitteet, Koskinen kertoo.
Viimeinen tapaamiskerta keskittyi oppien yhteenvetoon, palaamiseen aiempiin, jo käsiteltyihin aiheisiin sekä palautteen kokoamiseen. Tapaaminen aloitettiin hetkeen seisahtumisella ja rauhoittumisharjoituksella, jossa keskittyminen siirretään hengitykseen ja kehon tuntemuksiin.
– Hengitys virtaa sisään, sitten ulos. Miltä lattia tuntuu jalkojen alla? Jatta Koskinen valmentaa.
– Ihmiset ovat keskenään erilaisia. Siten toiset työkalut toimivat toisille, ja toiset toisille. Valmennuksessa me pyrimme löytämään nämä erilaiset työkalut kunkin käyttöön, Koskinen selventää samalla, kun tytöt täyttävät palautelomaketta.
Valmennus korostaa sitä, että jokaisella on mahdollisuus parantaa omia taitojaan. Jos jokin asia tuntuu vaikealta, siihen voi vaikuttaa. Se, että ”sattuu olemaan tietynlainen”, ei Koskisen mukaan ole este kasvulle.
– Itsemyötätunto. Se on yksi tärkeimpiä teemoja, joita tyttöjen kanssa käsittelimme. Puhuisitko parhaalle ystävällesi samalla tapaa, kuin itse puhut itsellesi? Hän esittää viisaasti.
Valmennuksessa mukana olleet siskokset, 14-vuotiaat Leona ja Lumia Lujasmaa vahvistavatkin, että heille kokemuksesta on jäänyt monta asiaa mieleen.
– Meillä ei ollut kovin tarkkaa käsitystä etukäteen, millaista psyykkinen valmennus olisi. Mutta se on ollut kyllä mielenkiintoista, Lumia sanoo.
Siskokset kiteyttävät, että toiveena heillä oli etenkin saada tukea omiin suorituksiin koripallo-otteluissa ja treeneissä. He ovat harjoitelleet pelaamista jo hyvin pienestä pitäen.
– Urheilussa voi olla monia haasteita mielen kanssa, kuten se, että omia epäonnistumisia ei ottaisi niin vakavasti. Olemme käyneet esimerkiksi sitä paljon läpi. Ja monet asiat olivat ihan uusia, lisää puolestaan Leona.
He sanovat Koskisen opettamien mielikuvaharjoituksien olleen erityisen avuksi rauhoittumiseen ja keskittymiseen, mutta hillitsevän myös jännitystä. He kertovat valmennuksen toimivan hyvin siihen, että se auttaa tuomaan jokaisen omia parhaita puolia esiin. Siinä missä Leona kertoo pitäneensä etenkin yksilövalmennushetkistä, Lumialle ryhmäharjoitteet olivat suosikkiantia.
Eikä valmentaja itsekään ole jäänyt yhteisestä matkasta kylmäksi. Jatta Koskinen kertoo valmennuksen olleen paitsi onnistunut, myös antaneen hänelle omassa roolissaan paljon.
– Minulle jäi tästä mukaani kiitollisuus. On ollut todella hienoa tehdä työtä näin mahtavien nuorten kanssa, ja tyttöjen asenteet ovat silminnähden kasvaneet. Odotan innolla heidän tulevia pelejään SM-tasolla, hän iloitsee.
Melissa Koponen