Museo on monelle meistä yhtä kuin näyttely.
Ammattilaiset ja aktiiviset kulttuurin harrastajat taas tietävät, että museotoiminnassa on kyse paljon enemmästä: vain pieni osa paikallisesta kulttuuriperinnöstä on kerrallaan esillä museoiden näyttelyissä.
Museonjohtaja Susanna Luojus ja Salon historiallisen museon amanuenssi Anna Väänänen kertovat, että Salon historiallisen museon kokoelmat kätkevät sisäänsä monta mielenkiintoista kertomusta salolaisten vaiheista – kaukaisesta menneisyydestä aina nykypäivään asti.
-Museoihin talletetut esineet, valokuvat ja muistot kertovat kaikkien salolaisten yhteisestä kulttuuriperinnöstä – Salon tarinasta.
Salon kaupungin museokokoelmiin kuuluu lähes 50 000 esinettä, 17 000 valokuvaa, yli 400 hyllymetriä arkistoaineistoa ja yli 8 000 kirjaa.
-Kulttuurisesti rikkaan seutumme menneisyyttä valottavien kokoelmien määrä on huomattava verrattuna moneen muuhun samankokoiseen kaupunkiin.
Luojus ja Väänänen toivovat Salon museoiden uuden yhteisvaraston rakentamista mahdollisimman pian ja riittävän kokoisena.
-Museoesineitä tulisi säilyttää turvallisissa kokoelmatiloissa kosteudelta, valolta ja pölyltä suojattuna. Näin niiden säilyminen voidaan turvata myös tuleville sukupolville. Kyse ei ole pelkästään itse esineistä, vaan ennen kaikkea siitä mitä ne kertovat menneisyydestämme, Luojus ja Väänänen sanovat.
Salon historiallisen museon kohteita ovat Halikon, Perniön ja Meritalon museot, Kiikalan ja Suomusjärven kotiseutumuseot, Kreivinmäen ulkomuseo, Trömperin kestikievari sekä Elektroniikkamuseo.
-Historiallisissa paikallismuseoissa on esillä Salon alueen kulttuuriperintöön ja historiaan liittyviä esineitä. Elektroniikkamuseo puolestaan esittelee salolaista elektroniikkateollisuutta radioista älypuhelimiin.
Salon historiallinen museo avaa vuonna 2025 kokoelmiaan laajemmalle yleisölle yhteistyössä Salonjokilaakso-lehden kanssa.
Salolaisten omassa kaupunkilehdessä julkaistaan viikoittain ”Salon tarina” -sarjaa, jossa esitellään museokokoelmiin talletettuja esineitä, valokuvia ja muistitietoa mielenkiintoisten nostojen kautta. Lehden lisäksi julkaisut tulevat näkymään Salon historiallisen museon sosiaalisessa mediassa ja kotisivuilla.
-”Salon tarina” -sarjassa esitellään monipuolisesti museokokoelmien aarteita eri puolilta nykyistä Saloa. Valokuvaajan ottamien laadukkaiden kuvien ja museon henkilökunnan kirjoittamien lyhyiden tekstien kautta ääneen pääsevät lukuisat eri kylät ja niiden asukkaat.
Esiteltäviksi valituilla esineillä, tapahtumilla ja ilmiöillä on sekä paikallisista merkitystä että usein myös laajempaa kulttuurihistoriallista arvoa.
Ensi vuonna tulee kuluneeksi 700 vuotta siitä, kun nimi Salo mainittiin ensi kertaa kirkon kirjoissa. Nyt jos koska on hyvä hetki päästä tutustumaan siihen, mitä Salon historiallisen museon kokoelmat pitävät sisällään.
-Samalla selviää mitä kaikkea suunnitteilla oleva uusi yhteisvarasto tuleekaan säilömään suojiinsa kaikkien salolaisten yhteisestä kulttuuriperinnöstä, Luojus ja Väänänen sanovat.
Museotyö näkyväksi
-Meillä on yhdeksän museokohdetta ympäri Saloa ja niiden lisäksi paljon varastossa olevaa aineistoa. Museonäyttelyissä on vuosittain esillä vain murto-osa hallussamme olevista esineistä, valokuvista, arkistoaineistosta ja kirjoista, Susanna Luojus ja Anna Väänänen muistuttavat..
Suurinta osaa säilytetään lukuisissa varastoissa eri puolilla kaupunkia ja nyt toiveissa on niitä varten asianmukainen yhteisvarasto,
-Meidän tehtävämme on myös tallettaa ja tutkia, ei pelkästään asettaa esille. Salonjokilaakson kanssa tehtävän yhteistyön ajatuksena on nostaa esiin myös sellaisia mielenkiintoisia esineitä, jotka eivät ole parhaillaan missään esillä. Pääsemme kertomaan ihmisille enemmän museotyöstä.
Museovirasto kuvaa strategiassaan museotoimintaa yhteiskunnallisesti vaikuttavaksi kulttuuriperintötyöksi.
-Kulttuuriperintö on hyvän yhteiskunnan välttämätön voimavara. Se on elävää ja ympäröi kaikkia. Kulttuuriperintö tuo merkityksellisyyttä, syvyyttä ja perspektiiviä maailmaan.
Salon historiallisen museon kätköissä on paljon mielenkiintoista. Juttusarjan ja laadukkaiden kuvien avulla pääsee tutustumaan kotiseudun historiaan koko nykyisen Salon alueella.
-Vuonna 1930 perustettu Perniön museo on vanhin meidän museokohteistamme. Perniössä isännät olivat keränneet esineistöä juuri paikkakunnan omaa museota varten.
Vuonna 2009 tehty kuntauudistus toi paikallismuseot perustetun Salon kaupungin hallintaan ja vastuulle.
-Haluamme painottaa sitä, että museon esineistö ei ole pelkästään sadan vuoden takaisia maataloustyökaluja tai rukkeja ja auroja. Museot tallentavat myös nykypäivän todellisuutta, nykydokumentointi kuuluu museoiden toimenkuvaan.
Luojus ja Väänänen kertovat, ettei ole yhtä ainoaa reittiä, jota kautta esineistöä tulee museoiden kokoelmiin.
-Paljon tarjotaan lahjoituksia ja siinä kohtaa museoammattilaiset joutuvat miettimään, onko esine sellainen, joka voitaisiin tallentaa pysyvästi kokoelmiin. Esineellä on oltava myös tarina; mitä se kertoo ja mitä siihen liittyy.
Salon historiallisella museolla on ollut viime vuosina suhteellisen tiukka linja lahjoitusten vastaan ottamisessa. Syykin on selvä, tiloja varastointiin ei ole.
-Viimeksi otimme vastaan paikallisen tekstiililiikkeen viimeiset mallihousut. Iso lahjoitus oli myös Märyn mielisairaalan esineistö, jonka Turun Lasarettimuseo ja Varha lahjoittivat meille. Sieltä tuli noin 700 esinettä.
Tässä tapauksessa kyse oli museoiden välisestä siirrosta.
-Esineet oli museoitu jo aikaisemmin ja ne olivat sijainneet Märynummella Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kiinteistöissä, joista Varha on luopumassa kokonaan.
Pekka Mäenpää
