Salon Taidemuseossa tarjolla utopiaa

Lilli Haapala lähti etsimään sukulaisiaan Itä-Siperiasta.
Lilli Haapala lähti etsimään sukulaisiaan Itä-Siperiasta.

Salon Taidemuseo Veturitallin kevään aloittavat näyttelyt ovat Harro Koskisen Aika Saaressa ja Galleria Sivuraiteessa nähtävä Lilli Haapalan Utopian jäljillä.
-Näyttelyitä yhdistää utopian käsite. Haapalan näyttelyssä se on suomalaisten haave paremmasta, pako nälkävuosilta. Koskisen näyttelyssä se on henkilökohtainen haave saariston rauhasta, kuvailee museon johtaja Susanna Luojus.

Koskisen näyttely on hänen 80-vuotisjuhlanäyttelynsä. Kyseessä on paljon huomiota herättänyt taiteilija.
-Koskinen sai tuomion jumalanpilkasta, kun toteutti teoksen, Sikamessias, jossa krusifiksilla Jeesuksen sijaan on paksu possu. Yhden hänen näyttelynsä keskeytti myös poliisi, kun näyttelyssä oli esillä teoksia, jossa Suomen lippu muun muassa paloi ja suli, amanuenssi Mia Nieminen kertaa Koskisen historiaa.

Taidemuseon näyttely on Koskisen kannalta hyvin henkilökohtainen. Siinä käydään läpi hänen tallentamanaan Koskisen perheen elämää 30 vuoden ajalta Brändön Pörkärrissä, Ahvenanmaalla.
-Koskinen hankki 70-luvulla kameran ja rupesi kuvaamaan, hän huomasi, että ikuisti kamerallaan paljon luontoa. 80-luvulla tsernobylin ja monen muun luonnonkatastrofin seurauksena syntyi Ajatusten vanki -näyttely, jossa näkyy Koskisen (Pentti) Linkolamainen ajatusmalli, Nieminen jatkaa.

Näyttelyssä näkyy saaristoelämän vuodenaikojen vaihtelu, vaikka perhe vietti aikansa saaressa pääosin vain kesällä. Saareen matkattiin purjeveneellä, joihin Koskinen ihastui 80-luvulla.
-Venerakkaus on isän ja isoisän perintöä, mutta Koskinen on vienyt sen uudelle tasolle, Nieminen avaa.

Koskinen kirjoitti perinteisiä purjeveneitä käsittelevän kirjan vuonna 2020: Talonpoikaisveneet saaristomerellä. Koskinen itse oppi purjeveneistä ruotsiksi, sillä suomeksi kirjallisuutta on todella vähän.
-Harron asenne kaikkeen on sellainen, että hän haluaa itse oppia ja tehdä. Hän opetteli saaristoelämässä ruotsin kielen ja rakentamista, Nieminen kertoo.

Näyttelyssä on myös esillä Koskisen itse tekemiään purjeita. Yksi on kiinnitetty lattiaan jopa ompelukoneella, jolla purjeita on ommeltu.

Amanuenssi Mia Nieminen kertoo, että Harro Koskisen näyttelyssä näkyy saaristoelämän vuodenaikojen vaihtelu.
Amanuenssi Mia Nieminen kertoo, että Harro Koskisen näyttelyssä näkyy saaristoelämän vuodenaikojen vaihtelu.

Elokuva Siperiasta

Galleria Sivuraiteen näyttelyyn kannattaa varata hyvin aikaa, sillä esillä on runsaan 50 minuuttia kestävä videoteos “Uneksijat”, joka kertoo Lilli Haapalan ja Juri Jalasmäen matkasta Amurimaalle Venäjän Kaukoitään.

Haapalan oli tarkoituksena jäljittää matkalla omia sukulaisiaan ja sen myötä koko yhteisöä, joka lähti etsimään elämää, pakoon nälkävuosilta.

Videoteosta täydentävät Haapalan tekemä installaatio, jossa on projektin aikana löytynyttä ja syntynyttä materiaalia.
-Kaikki lähti historian kirjan kuvasta, jossa oli nainen, joka näytti paljon minulta. Kiinnostuin hänestä ja sukututkimusta tehnyt äitini osasi kertoa, että meillä voi olla sukua Itä-Siperiassa, Haapala avaa.

Haapalan mukaan matkaan mahtui paljon onnenkantamoisia ja oikeaa ajoitusta, mutta myös kielihaasteita ja byrokratiaa.

Näyttely kysyy: mikä sai ihmiset aikoinaan lähtemään? ja mitä vapaus merkitsee tässä ajassa?

Näyttelyt ovat avoinna Salon Taidemuseo Veturitallissa: 25.1.-27.4.2025.

Nelli Spännäri

Koskisen näyttelyssä nähdään hänen perheensä elämää 30 vuoden ajalta Brändön Pörkärrissä, Ahvenanmaalla.
Koskisen näyttelyssä nähdään hänen perheensä elämää 30 vuoden ajalta Brändön Pörkärrissä, Ahvenanmaalla.

Jaa uutinen:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on pinterest
Pinterest
Share on whatsapp
WhatsApp

Samasta kategoriasta: