Salon Tarina: Kivikautiset kirveet

Salon historiallisen museon kokoelmissa on tuhansia vuosia vanhoja kivikirveitä ja kourutaltta, jotka kertovat alueen varhaisesta asutuksesta kivikaudella. Kuva: Marko Ikonen.
Salon historiallisen museon kokoelmissa on tuhansia vuosia vanhoja kivikirveitä ja kourutaltta, jotka kertovat alueen varhaisesta asutuksesta kivikaudella. Kuva: Marko Ikonen.

Salon alueen historia ulottuu vuosituhansien taakse aina kivikauden (n. 8000-1500 eaa.) varhaisimpiin vaiheisiin asti. Mannerjään väistyessä maamme yltä noin 10 000 vuotta sitten iso osa Salosta oli vielä merenpohjaa. Korkeimmat maastonkohdat muodostivat saaria ja maankohoamisen seurauksena hiljalleen laajenevaa rannikkoa, jotka tarjosivat ihmisille mahdollisuuden asettua uusille alueille.

Vanhimmat löydöt Salon alueelta ovat varhaisimman kivikauden aikaisia. Jo 1900-luvun alussa Kustaa Suomentähti (1860-1912) ja Kustaa Mäkirinne (1889-1975) keräsivät Suomusjärveltä suuren määrän kiviesineitä, jotka toimitettiin Helsinkiin Kansallismuseoon. Niiden perusteella maamme varhaisinta asutusvaihetta kutsuttiin pitkään Suomusjärven kulttuuriksi.

Salon historiallisen museon kokoelmissa on useita kivikauden eri ajanjaksoille ajoittuvia löytöjä eri puolilta nykyistä Salon kaupunkia. Kuvan vasemmanpuoleinen kivikirves on löytynyt vuonna 1903 Kirjolan Ylöstuvan nurmikolta. Keskimmäinen pieni, länsisuomalainen oikokirves on Angelniemen Torkkilan Isontalon mailta. Oikeanpuoleinen vaaleanharmaa, kauniisti hiottu kourutaltta on toimitettu Halikon museoon Viurilasta.

Tässä sarjassa nostamme esiin Salon historiallisen museon kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. Tervetuloa mukaan Salon tarinan äärelle.

Anna Väänänen
Salon historiallinen museo

Jaa uutinen:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on pinterest
Pinterest
Share on whatsapp
WhatsApp

Samasta kategoriasta: