Heinäkuun koittaessa moni saa odottamansa hengähdystauon ja laukkaa kesälaitumille lomanviettoon. Laukka-askelia sovitellessaan voi ottaa mallia Näsen kartanon naisista reilun sadan vuoden takaa.
Pitkään pidettiin sopimattomana, että naiset ratsastivat hajareisin hevosen selässä – saati että he käyttivät housuja, joita moinen toimenpide olisi vaatinut. Ratkaisuksi kehitettiin naistensatula, joka vakiinnutti nykyisen muotonsa 1800-luvulla. Naistensatulassa saattoi istua siveästi hame päällä ja satulan tuet takasivat sen, että sivuttaisesta asennosta huolimatta hevosella pystyi ratsastamaan kovaa ja jopa hyppäämään esteitä.
Perniön museon kokoelmissa on naistensatula ”trampeineen” eli jalustimineen. Kyseisen satulan ovat omistaneet neidit Hanna ja Sigrid von Julin (1849-1924), joista jälkimmäisestä tuli vuonna 1869 Näsen ja Vuojoen kartanoiden omistajan Carl Axel Fredrik Björkenheimin (1843-1907) puoliso.
Konttoristi Ernst Berg kirjoitti aikanaan siskolleen Vaasaan, että kun Perniössä kuuli ratsastajien tulevan täyttä laukkaa, piti varoa. Kyseessä saattoivat olla Julinin neidit ja silloin kun he ratsastivat, piti pysyä poissa tieltä!
Tässä sarjassa nostamme esiin kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. Tervetuloa mukaan Salon tarinan äärelle!
Anna Väänänen
Salon historiallinen museo
