Yrityssalo julkisti viime viikolla Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset -tutkimuksen vuoden 2023 tulokset, joiden mukaan Salossa menee matkailun saralla hyvin. Kaikkiaan salolaisten matkailutoimijoiden kassaan kertyi välitöntä tuloa 44 miljoonaa euroa.
-Salon vetonaula on ehdottomasti luonto ja Teijon kansallispuisto. Saloa halutaan kuitenkin kehittää jatkossa myös ruokamatkailun kannalta. Korostetaan, että paikallinen ruoka on Salossa vahvasti esillä, Yrityssalon kehittämispäällikkö Maija Pirvola sanoo.
Tulevaisuuden kannalta nähdään kehittämismahdollisuuksia, joita lähdetään viemään eteenpäin yhdessä Lomalaidun ry:n kanssa, jonka tarkoituksena on kehittää ja edistää maaseutumatkailua.
-Seuraavaksi aloitetaan reilun kahden vuoden Salo 360° -kehittämiskokonaisuus, jonka tarkoitus on edistää Salon matkailualueen kehittymistä ja kansainvälistymistä. Tässä tärkeänä osana digitaalinen saavutettavuus ja tekoälyn hyödyntäminen digitaalisissa palveluissa, Pirvola avaa.
Matkailun trendit mukana kehitystyössä
Kehittämiskokonaisuuden on tarkoitus edistää salolaisten yritysten valmiuksia palvella niin suomalaisia kuin kansainvälisiä matkailijoita.
-Tavoite on saada Salo myös kansainvälisten matkailijoiden tietoon, mutta emme oleta että yrittäjä tekee sen yksin. Siksi panostamme tulevaisuudessa yhteistyöhön ja koulutukseen näille yrittäjille, sanoo Yrityssalon matkailusta vastaava erityisasiantuntija Tiina Backman.
Tulevana perjantaina ja lauantaina järjestettävillä Helsingin matkamessuilla Salolla on yhteiskokonaisuus Kemiönsaaren, Hangon ja Raaseporin kanssa. Pisteellä markkinoidaan erityisesti “Rannikkoreitti”- pyöräilyreittiä läpi näiden kaupunkien. Reitin pituus on 220 kilometriä ja kestoksi arvioidaan neljästä kahdeksaan päivään. Messuilla on myös lähiruokapuoti, jossa myydään näytteitä monelta salolaiselta tuottajalta. Lähiruoka linkittyy myös vuoden 2025 matkailutrendeihin.
-Yksi tämän vuoden trendeistä on kulttuuri ja paikalliset elämykset eli matkailijat haluavat kokea paikallista ruokaa, kulttuuria ja elämää. Salossakin paikallista ruokaa on paljon tarjolla, mutta se pitää uskaltaa tuoda paremmin esiin, Backman kannustaa.
Ajatuksena on kehittää paikallisten tuotteiden ja tarinoiden ympärille aktiviteetteja ja elämyksiä, kuten ruokakursseja paikallisista tuotteista ja tarjota ruokaelämyksiä luonnossa.
Lähiruoka kuuluu myös kestävän matkailun ja vastuullisuuden trendiin, jota suosivat erityisesti alle kolmekymmentä vuotiaat ja naiset. Kyseessä on slow travel -ilmiö, joka painottaa laadukasta aikaa kohteessa ja kestäviä matkailumuotoja.
-Salossa tämä tarkoittaa jo voimassa olevaa luontoaktiviteettien korostamista, kuten Teijon kansallispuistoa, ja tiivistä yhteistyötä paikallisten lähiruokatuottajien kanssa. Tavoitteena on lisätä ympäristösertifiointeja majoituksille ja ruokapaikoille, Backman antaa esimerkin.
Salolla on hyvät lähtökohdat myös hyvinvointimatkailun trendiin. Tässäkin luonto on suuressa osassa ja sen ympärille kehitettäisiin erilaisia hyvinvointituotteita ja tehtäisiin yhteistyötä paikallisten hyvinvointiammattilaisten, hierojien ja joogaohjaajien kanssa.
-Hyvä esimerkki tällaisesta toiminnasta Salossa on jo olemassa oleva Avantoralli -tapahtuma, Pirvola kehuu.
Staycation-trendissä eli lähikohdematkailussa on hyvä korostaa Salon läheisyyttä Helsinkiin ja Salolle ominaisia tapahtumia, kuten Iltatori.
-Iltatori on ainutlaatuinen tapahtuma, jonka kaltaista harvoin näkee: eturivin suomalaisia artisteja ilmaiseksi. Jatkossa pyritään tuotteistamaan helposti saavutettavia päiväretkiä Salosta ja kehitetään yhteistyötä erilaisten matkaketjujen kuten junayhteyksien ja bussien kanssa, Backman visioi.
Yrityssalo tilasi ensi kertaa Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset -tutkimuksen vuodelle 2023. Valtakunnallisesti tutkimuksessa oli mukana yli 40 kuntaa. Lounais-Suomen lähialueisiin verratessa Salo nousee tuloissa Hangon ja Naantalin edelle. Suurimman osuuden tuloihin tekivät läpikulkumatkaajat, jotka kerryttivät polttoaineen myyntiä ja vähittäistavarakauppaa, joiden osuus tuloista oli yli puolet. Toisiksi suurin tulonlähde oli majoitus- ja ravitsemustoiminta noin 32 prosentilla.
Mittaus on antanut arvokasta dataa Salon toiminnasta ja antaa suuntaa kehitykselle.
-Asukasluvultaan Salon kanssa samankokoinen Mikkeli teki esimerkiksi 85,1 miljoonaa euroa. On hyvä tutkia, mitä he ovat tehneet oikein, Backman sanoo.
Nelli Spännäri
