Vaikka lokakuun toisena lauantaina sää oli harmaa, tunnelma Tuohitun leikkikentän talkoissa oli kaikkea muuta.
-Teimme hakemuksen keväällä Salon kaupungin osallistuvaan budjettiin lähes leikkimielellä, koska emme uskoneet mitenkään, että saisimme budjetista rahoitusta. Tässä kävi iloinen vahinko, naurahtaa Tuohitun kyläyhdistyksen ja hankkeen puuhatäti Arja Kemppainen.
-Ilman tätä onnenpotkua hanke olisi jäänyt toteuttamatta, koska pienellä kyläyhdistyksellä ei olisi ollut mitenkään varaa ruveta puuhaamaan lapsille leikkikenttää. Alueelle on viime vuosina sekä muuttanut lapsiperheitä että syntynyt paljon lapsia, väestö on nuorentunut huomattavasti! Oli jo aika panostaa lapsiperheiden viihtyvyyteen kylässä.
Kun tieto myönnetystä rahasta leikkikentän tekoon tuli, otti kyläyhdistys yhteyttä Salon kaupungin puutarhuriin Matti Nikanderiin.
-Nikanderilta saimme neuvoja, mitä kaikkea meidän pitää huomioida leikkikentän suunnittelussa ja teossa, jotta siitä tulee turvallinen ja määräykset täyttävä. Olemme oppineet valtavan paljon uusia asioita suoja-alueista turvahiekkaan ja suodatinkankaisiin. Tiedämme myös nyt perustusten erot, mitä tarkoittaa ankkurointi ja perustusten valaminen, naurahtaa Kemppainen.
Vanhan kyläkoulun, Tuohikodon, tontilla on hyvin tilaa leikkikentälle, mutta alue on metsikköistä. Ensin pidettiin puunkaatotalkoot heinäkuussa ja syyskuussa päästiin raivaamaan kantoja pois, tasoittamaan maata ja aloittamaan kaivuutyöt.
Kylällä asuva tyrniparoni Ari Sirkiä on ollut vetovastuussa hankkeen etenemisestä, koska hänellä on työhön tarvittavat välineet ja tietoa, mitä pitää tehdä ja miten.
-Viime viikkoina töissä on edetty Sirkiän tahtiin ja hankkeessa on päästy vauhdilla eteenpäin, nyt voi jo uskoa, että tästä tulee leikkikenttä, huoahtaa Kemppainen.
-Meille yksi yllätys oli se, että leikkivälineiden saaminen kestää suhteellisen kauan, kymmenisen viikkoa, jatkaa Kemppainen.
-Tästä syystä talkoot jäivät lokakuulle. Päädyimme LeikkiSet-leikkivälineisiin, koska Sari Korsström otti meihin yhteyttä ja ehdotti tapaamista nähtyään lehdestä, että olemme saaneet osamme Osallistuvasta budjetista. Tätä ennen olimme netistä katselleet eri valmistajien tuotteita ja miettineet, mitä välineitä ottaisimme, sekä mihin meillä olisi varaa. Kentälle tulee nyt liukumäki-kiipeilylaite, karuselli, vastakiikku ja jousieläinkeinu.
Sirkiä kiittelee talkooväkeä.
-Oli superhyvä porukka kasassa ja muonitus oli myös parasta A-luokkaa, jaksoi tehdä hommia. Työt jatkuvat vielä turvahiekan levityksellä ja loppujen leikkivälineiden paikalleen laitolla. Maisemointi ja aidan teko jää keväälle, kun nyt on jo liian vetistä.
-Kiva tehdä talkoita, tässä on oppinut tuntemaan uutta väkeä ja yhteisö tulee tutuksi, summaa Sirkiä.
Talkooporukassa ilmenee innostusta ja hämmennystä.
-Ihmeen hyvin vanhanajan talkoohenki on vielä voimissaan, Niko Suveri toteaa.
-Tänne tullessa oli ensin kova innostus, jota seurasi hämmennys siitä, mitä oikein pitää tehdä, mutta hyvin homma lähti käyntiin, kertoo Ville Lamminen.
Perheen Olavi-poika on jo käynyt tutkimassa tulevaa leikkipaikkaa. Tähän asti on leikitty vieressä olevassa liikuntakeskuksessa leikkivälineiden puuttuessa.
Samuli Hakamäki kertoi, että puoliso oli huomannut somesta kyläyhdistyksen talkooilmoituksen ja halusi tulla auttamaan. Kari Kaukiainen puolestaan totesi, että talkoot ovat ihan kivoja, kun homma lähtee vaan ensin käyntiin.
-Meitä oli seitsemän tekijää. Töiden alkaessa jokainen ohjautui ilman sen parempaa työnjakoa työhön, joka tuntui itselleen omimmalta: oli betonintekijää, konemiestä, kasaajaa, lapiomiestä, muotintekijää, piirustustenlukijaa, vain päällepäsmäri puuttui. Työporukassa vallitsi mukava yhteishenki ja tekemisen meininki. Huollosta ja ruokapuolesta huolehti kyläyhdistyksen naisväki. Päivän pääteeksi jokainen lähti väsyneenä ja tyytyväisenä kotiinsa, Kalle Lamminen totesi.
-Olemme valtavan kiitollisia Lupajan Murskeen Pekka Erjalalle, koska saamme sieltä leikkikentälle tarvittavan turvahiekan lahjoituksena, kiittelee Kemppainen.
-Päällimmäisenä tunteena on kiitollisuus talkoolaisille ja kyläyhdistyksen ahkerille naisille. Kaikki osaaminen ja tarvittavat välineet töihin löytyivät kylältä. Helpotuksen tunne on suuri tässä vaiheessa ja nyt voi jo tuntea ylpeyttäkin, että pieni kyläyhdistys pystyi tähän, kymmenisen ihmistä on tehnyt suuren työn!
Ja kun edellisistä talkoista on selvitty, on suunnitteilla jo uusia tuulia. Lauantaina 5. marraskuuta Tuohitussa vietetään halloweenia brasilialaisen ruuan parissa.
Tanja Virtanen
