Suomen mestaruutta tavoitteleva Salon Vilpas johtaa helmikuun puolivälissä Korisliigaa.
Seura on onnistunut kasaamaan täksi kaudeksi kilpailukykyisen joukkueen, joka jatkanee kautta pitkälle kevääseen.
Samaa toivovat myös kymmenet liigajoukkueen taustalla toimivat vapaaehtoiset, jotka tekevät kotipeleissä arvokasta talkootyötä niin joukkueen kuin Korisliigan suurimman katsojajoukon iloksi.
Kahvituksesta yhdessä Tanja Sepän ja ryhmänsä kanssa vastaava Annukka Koivula kertoo koripallohallien tulleen tutuiksi jo vuosia sitten pojan juniorijoukkueiden myötä. Kahvia tuli keitettyä talkoissa jo silloin, mutta varsinaiseen Vilppaan talkooporukkaan hän liittyi syksyllä 2018.
–Edellisellä kaudella kävin aktiivisesti katsomassa pelejä, ja alkoi tehdä mieli liittyä ”jengiin”. Rohkenin ottaa yhteyttä silloiseen toiminnanjohtajaan ja kysyä, olisiko kahvinkeittäjälle tarvetta. No, olihan sitä – ja sillä tiellä ollaan.
Kahvio- ja anniskelutiimissä toimii noin 20 hengen porukka. He huolehtivat Salohallin ottelutapahtumissa kahvio- ja anniskelupisteistä, hodarimyynnistä sekä otteluisännyyksien ja muiden oheistapahtumien tarjoiluista. Myös Lapsiparkki kuuluu heidän vastuulleen.
–Valmistelut alkavat tunteja ennen ovien avaamista. Myyntipisteet rakennetaan, tuotteet laitetaan esille ja varmistetaan, että ”kahvi ja korvapuustit ovat ajoissa valmiina”. Pelin aikana pidetään palvelu käynnissä ja loppusuoralla puretaan ja siivotaan pisteet.
Koivula kokee saavansa toiminnasta ennen kaikkea yhteisön: eri-ikäisen, mukavan porukan, jossa tullaan hyvin toimeen ja jossa sekä omat että vierasjoukkueiden tutut tulevat vuosien varrella vastaan.
Kentänlaitamainoksista vastaava Miikka Hatakka kerää joukkueiden alkuverryttelyn jälkeen ylimääräiset pallot parketilta. Hatakka katseli kymmenkunta vuotta sitten poikansa kanssa pelejä katsomosta ja huomasi seuraavansa sivusilmällä talkoolaisten työtä.
–Ajattelin, että tuota voisi itsekin tehdä. Kysyin, saako tulla auttamaan siivoamisessa, ja se kävi.
Siitä työ laajeni kentän rakentamiseen ja vastuu kasvoi. Nykyisin Hatakan vastuulla on kaikki, mitä kenttätasolle tuodaan: korit, mainokset, vaihtopenkit ja muu kalusto. Jos pelin aikana jokin rikkoutuu, Hatakka on ensimmäisenä korjaamassa.
Kenttä pyritään saamaan valmiiksi kaksi tuntia ennen pelin alkua, kun ensimmäiset pelaajat saapuvat lämmittelemään.
–Hommissa on kymmenen hengen joukko opiskelijoista eläkeläisiin. Hyvä talkoohenki tekee sen, että yleensä pelin jälkeen on hyvä mieli – kävi ottelussa miten tahansa.
Kati Helttula lähti Vilppaan fanimyyntiin mukaan parisen vuotta sitten Tiina Kirjavaisen houkuttelemana. Koripallo on ollut osa hänen arkeaan lähes kymmenen vuoden ajan: poika Helmeri pelaa Vilpas Pojat 2010 -joukkueessa, ja viime syksystä lähtien Helttula on toiminut apuvalmentajana myös Vilpas Unified -joukkueessa, jossa hänen kehitysvammainen tyttärensä pelaa.
–Koris vaan on ihan parasta, hän kiteyttää.
Fanimyyntipiste laitetaan valmiiksi noin tuntia ennen pelin alkua. Myyntivuorossa on aina kaksi henkilöä, ja tuotteiden esillepanossa jokaisella on hieman oma tapansa. Puoliajan jälkeen piste puretaan, tavarat pakataan ja kuljetetaan varastoon.
–Loppuajan saa nauttia pelistä.
Noin 15 vuotta Vilppaassa talkootöitä tehnyt Kari Jalonen kertoo lähteneensä mukaan alun perin Jari Laurilan houkuttelemana.
Hänen vastuullaan ovat seinä- ja ylätasanteen mainokset sekä varattujen firma- ja yksityispaikkojen huputus – yhteensä noin 280 paikkaa. Lisäksi hän huolehtii otteluisännän, VBG:n, vierasfanien ja erillisten ottelukohtaisten paikkojen merkinnöistä sekä lehdistötilan valmistelusta.
Erätauoilla hän vie tilastopaperit otteluisännälle ja lehdistölle ja toimii myös ensiavun vastaavana.
Pelin päätyttyä alkaa purkutyö. Jalosen porukkaan kuuluu kuusi eläkeläistä.
–Hyvässä toimivassa porukassa on rattoisaa tehdä hommia. Kun tekijöitä on tarpeeksi, työt eivät käy liian raskaiksi. Joukkueen ja ottelutapahtumien eteen tätä tehdään. Tämä on sosiaalinen yhteisö.
Lipunmyynnissä toimii kymmenen hengen ryhmä eli viisi työparia. Anitta Vihiniemen mukaan mukanaolovuosia kertyy porukalla kymmenestä jopa 35 vuoteen. Monen tie on kulkenut samaa reittiä: omat lapset harrastivat koripalloa Vilppaassa, junioripeleissä hoidettiin kioskia ja siitä siirryttiin vähitellen lipunmyyntiin.
Pekka Mäenpää
