Elina Koskinen
– Salon Seudun Noutajissa viehätti alun perin se, että he ottivat täysin tuntemattoman avoimesti vastaan. Ei tarvinnut tuntea häpeää vaikka ei tietänytkään asioista juurikaan mitään. Tekemällä sitten oppi asioita, yhdistyksen puheenjohtaja Katja Virtanen sanoo.
Katja on asunut Salossa vuodesta 2001 lähtien ja puhuu kotikaupungistaan yhtä kauniisti kuin yhdistyksestäkin.
– En ole oikein kokenut olevani ison kaupungin asukas. Salo on juuri sopivan kokoinen ja palveluiden tarjontaa on mukavasti. Ostan mielelläni paikallisesti ja jos mahdollista niin tuen paikallisia yrityksiä.
Vuonna 1990 perustetun Salon Seudun Noutajat ry:n toiminnan tarkoituksena on edistää Salon talousalueella noutajarotuisten koirien harrastusta, kasvatusta ja jalostusta sekä noutajien käytön tunnetuksi tekemistä. Yhdistys järjestää muun muassa perustottelevaisuuskoulutusta myös muun rotuisille koirille. Yhdistyksen toimintaan kuuluu valistustyö järjestämällä keskustelu-, koulutus- ja neuvontatilaisuuksia sekä kursseja eri aiheista. Salon Seudun Noutajat ry järjestää noutajien rodunomaisista kokeista taipumuskokeita ja metsästyskokeita sekä näiden lisäksi metsästyskoirien jäljestämiskokeita ja koiranäyttelyitä.
Yhdistyksen perustajajäsen Raija Laaksonen kertoo toiminnan alkutaipaleesta
– Olimme alun perin Auran Nuuskut ry:n alaosasto ja kävimme heidän koulutuksissaan ja leireillään, kunnes heidän toimestaan ehdotettiin oman yhdistyksen perustamista. Asiantuntemusta ja tietotaitoa meille oli kertynyt ja ensimmäisen oman match shownkin olimme järjestäneet jo viitisen vuotta ennen oman yhdistyksen perustamista.
Raijan kotona on tällä hetkellä seitsemän labradorinnoutajaa, parhaimmillaan niitä on ollut yksitoista. Pienimuotoista kasvatustoimintaa harjoittava Raija korostaa erityisesti Salon Seudun Noutajien hyvää yhteishenkeä.
– Kaikki tehdään porukalla, vaikka koiranomistajat harrastavat eri lajeja. Puhallamme yhteen hiileen!
Katja Virtasen koiraharrastuksen juuret ovat lapsuudessa.
– Lapsena meillä oli sekarotuinen koira. Ensimmäinen oma koirani oli saksanpaimenkoira Jeri. Jerin jälkeen olin hetken aikaa ilman koiraa ja sitten alkoi tulla sellainen ”tyhjän sohvankulman syndrooma” eli huomasin kaipaavani koiraa taas elämään. Pitkien pohdintojen jälkeen päädyin sileäkarvaiseen noutajaan tutun kautta. Taloon tuli vuonna 2013 varsinainen rakkauspakkaus Candy. Sittemmin laumaa on täydentänyt Taika, joka on myös sileäkarvainen noutaja.
Nälkä kasvoi syödessä ja koiraharrastus vei Katjan mennessään.
– Pikkuhiljaa kiinnostuin koiranäyttelyistä, agilitystä, TOKOsta, yhdistystoiminnasta ja koirien kouluttamisesta. Ja sitten se olikin menoa. Ollaan myös osallistuttu luonnetestiin, kokeiltu rally-tokoa, ja käyty monenlaisilla kursseilla. Candy on Suomen, Viron, Liettuan, Latvian sekä Baltian muotovalio ja sen lisäksi C.I.B kansainvälinen muotovalio.
Katja on toiminut Salon Seudun Noutajissa monissa tehtävissä ennen tämän vuoden puheenjohtajuutta. Poikkeusolot ovat vaatineet toimenpiteitä myös yhdistykseltä.
– Yhdistys on hallituksen ja kennelliittojen ohjeistusten pohjalta peruuttanut kaiken toiminnan toukokuun lopulle asti, joskin esimerkiksi kokouksia on jatkettu sähköisiä välineitä käyttäen. Jouduimme peruuttamaan muun muassa match shown, SPKL alaisen arkitottelevaisuuskoulutusohjaajakurssin, omatoimitreenit sekä taipumuskoekurssin. Kesälle suunnitellut kokeet ja tapahtumat ovat vielä seurannan alla. Yhdistyksen 30-vuotisjuhlat ovat suunnitteilla marraskuulle ja seuraamme senkin osalta tilanteiden kehitystä. Tällä hetkellä jatkamme järjestelyjä kun marraskuulle on vielä matkaa ja toivo elää tilanteen paranemiseen. Pidämme peukkuja pystyssä, jotta tilanne hellittäisi ja elämä pääsisi pikkuhiljaa omiin uomiinsa kaikkien osalta.
