Salon työllisyyspalveluiden päätoimipisteessä sijaitseva International House Salo -palvelukeskus tarjoaa monipuolisia palveluja maahan muuttajille.
Virallisen termistön mukaan kyse on ”kotoutumista edistävistä ja tukevista palveluista sekä työllisyyttä edistävistä lakisääteisistä palveluista ulkomailta Salon työllisyysalueelle muuttaneiden tarpeisiin”.
Mutta yhtä tärkeää on ihmisten aito kohtaaminen ja auttaminen.
International House Salon alaisuudessa toimivat monikielinen ohjaus ja neuvonta, työllisyyspalvelut, kotoutumisohjaus erityiskohderyhmille, kotiäideille suunnattu Kotoklubi, kielikahvilat, työllisyyttä edistävät työpajat, ryhmät ja kielikurssit.
Vastaava kotoutumisohjaaja Marina Mgvdeladze kertoo, että IHS:n ohjaus- ja neuvontapisteeseen voi tulla aukioloaikoina tai erikseen sovittuna ajankohtana. Ohjausta ja neuvontaa tarjotaan suomen, englannin, venäjän, kurdin, darin, farsin ja pashton kielillä. Pääasia on yhteinen kieli — jos sitä ei löydy, käytetään tulkkia.
–KotoSalo- ja KotoSomero-hanke auttavat työn hakemiseen liittyvissä asioissa, kuten CV:n ja työhakemuksen tekemisessä, työhaastatteluun valmistautumisessa sekä töiden hakemisessa. Yhteisöllisen kotoutumisen startti (YKS) -hanke on tarkoitettu maahanmuuttajille kolmansista maista, jotka tarvitsevat tukea kotoutumisprosessinsa aikana. Tukea annetaan mentoroinnin kautta.
Mgvdeladzen mukaan International House Salo toimii osana Salon työllisyyspalveluita ja se lanseerattiin syksyllä 2025. Nimi International House Salo valittiin, koska se on jo monissa kunnissa käytössä maahan muuttaneiden palveluissa, ja sen koetaan viestivän asiakkaille ja yhteistyökumppaneille selkeästi, mistä saa jatkossa tietoa, palvelua ja tukea.
–Meitä on 15 hengen tiimi kotoutumisohjaajia, työllisyysasiantuntijoita ja hanketyöntekijöitä.
International House Salon työllisyysasiantuntijoilla on yhteensä noin 800 maahanmuuttajataustaista työnhakijaa, mukaan lukien Somerolla asuvat. Lisäksi ohjaus- ja neuvontapalvelut ovat avoimia kaikille alueen vajaalle 5000 maahanmuuttajalle.
–Meillä käy asiakkaita ympäri maailmaa — Afrikasta, Etelä-Amerikasta, Aasiasta. Esimerkiksi Vietnamista, Nepalista, Kiinasta ja Sri Lankasta. Joukossa on kansainvälisiä opiskelijoita, perhesyistä muuttaneita ja työn perässä tulleita, projektipäällikkö Marjut Laaksonen kertoo.
Ukrainalaiset ovat KotoSalo-hankkeen pääkohderyhmä. Palveluihin voi tulla myös anonyymisti.
–Moni asioi nimettömästi. Meillä on matala kynnys kertoa asioistaan. Tila on turvallinen, ja täällä voi jakaa murheitaan ja tarinoitaan.
Marjut Laaksonen muistuttaa, että kotoutuminen on paljon muutakin kuin työpaikan löytämistä.
–On tärkeää, ettei puhuta vain työllistämisestä, vaan myös kotoutumisesta.
Mgvdeladzen mukaan alkuvaihe on ratkaiseva: ensimmäiset kaksi–kolme vuotta. Jos se aika menetetään, kotoutuminen hidastuu ja riski työttömyyden pitkittymiseen kasvaa.
Uusi laki korostaa kotoutujan omaa vastuuta, mutta rinnalle tarvitaan myös tukea.
–Osallisuus on tärkeää. Tuki auttaa kasvattamaan vastuuta. Hankkeet ovat siinä ekstraa.
Hankkeissa tehdään yksilöllistä työtä. Vuodesta 2024 alkaneen KotoSalo-hankkeen piirissä on ollut 255 asiakasta, ja moni on työllistynyt. Jopa 75 prosenttia hankkeessa mukana olleista on työllistynyt tai päässyt koulutukseen. Yrityksiä lähestytään myös suoraan.
–Teemme face to face -markkinointia yrityksiin. Yritykset ovat ottaneet hyvin vastaan, ja palkkatuki voi helpottaa työllistämistä, Laaksonen kertoo.
Kotoklubi tukee kotiäitejä
Yksi konkreettisista toimintamuodoista on Kotoklubi, joka toimii Ylhäistentien kansalaisopiston tiloissa kolmena päivänä viikossa, kolme tuntia kerrallaan.
–Kotoklubi on suunnattu kotiäideille. Kunta saa Kelalta tiedon kotihoidon tuella olevista, ja kunta on velvollinen järjestämään heille toimintaa. Me tarjoamme sitä, Marina kertoo.
Kotoklubin vetäjä Irina Rantaniemi kertoo, että äidit tulevat paikalle vauvojen kanssa. Paikan päällä Ylhäisissä lastenhoitajat huolehtivat lapsista, kun äidit opiskelevat suomen kieltä.
–Kaksi kertaa viikossa on suomen kielen opetusta, kaksi tuntia kerrallaan. Lisäksi on muuta toimintaa — aina suomen kielellä.
Kokemukset ovat olleet myönteisiä.
–Äidit ovat lähteneet opiskelemaan tai töihin. Heille on tullut iso motivaatio oppia suomea. He ovat myös itse etsineet netistä kielikursseja. Lapsille on tullut sosiaalisia kontakteja, ja äideille myös.
Viime viikolla klubilaiset tutustuivat muun muassa Veturitallin näyttelyyn.
–Tämä on hyvä paikka. Tutustuu uusiin ihmisiin ja saa kavereita, Emma kertoo kaksivuotias tytär sylissään.
Myös miehille löytyy oma klubinsa.
International House Salon tiloissa Torikadulla järjestetään kielikahvila tiistaisin. Monikulttuurinen kahvi- ja keskusteluaamu pidetään joka toinen keskiviikko yhteistyössä SPR:n kanssa heidän toimitiloissaan. Kielikahviloihin ovat kaikki tervetulleita.
IHS tekee yhteistyötä muun muassa koulutuskuntayhtymän, kansalaisopiston, kaupungin liikunta- ja kulttuuripalveluiden, SPR:n ja seurakunnan kanssa. Kielikoulutusta ja yhteiskuntaorientaatiota hankitaan ostopalveluna.
Mgvdeladze korostaa yhdenvertaisuutta:
–Kaikki maahan muuttaneet eivät tarvitse erityistä tukea. Mutta niille, jotka tarvitsevat, alkuvaiheen tuki on ratkaisevaa. Jos se epäonnistuu, vaikutukset näkyvät pitkään.
Pekka Mäenpää
