Pirteästi pirskahteleva puheensorina täyttää kahvilatilan, kun 17-vuotias Alisa Kärkkäinen kertoo tarinaansa. Monessa mukana oleva nuori puhuu mielellään omista mielenkiinnonkohteistaan.
– Sain juuri toisen vuoden Salon lukiosta suoritettua, eli abivuosi on seuraavaksi edessä, Kärkkäinen kertoo.
Abivuosi tuo varmasti paljon uutta ja jännittävää opiskelujen suhteen eteen, mutta monessa mukana olevan, aktiivisen Kärkkäisen CV on jo täyttynyt ties millä mielenkiintoisella toimella ja tehtävällä.
Lähdetään liikkeelle ihan alusta.
– Elämäni olen pyörinyt pitkälti Halikon seudulla. Ala-astetta kävin aluksi Meri-Halikossa, ja loput ala-asteesta Armfeltissä. Yläaste meni samassa koulussa, ja sieltä siirryin sitten Salon lukioon.
Tässä kohtaa tarina kuulostaa vielä melko perinteiseltä, vaikka Kärkkäinen on ollut aktiivisesti mukana koulun eri ryhmissä, kuten tukioppilas- ja tutortoiminnassa.
Yläkoulu- ja lukioaikaan Kärkkäisen elämään tuli mukaan kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin. Lukiossa hänelle avautui mahdollisuus päästä mukaan opiskelijahallituksen toimintaan.
– Opiskelijahallituksessa oli puutetta tekijöistä, ja minut oli nähty innostuneena olemaan monessa mukana.
Nykyään kyseisen hallituksen puheenjohtajana toimiva Kärkkäinen kiittelee koulusta saamaansa tukea.
– Salon lukion yhteiskuntaopin opettaja Merita Suikkanen on kannustanut minua. Hänelle kuuluu iso kiitos.
Opiskelijahallituksessa vastuulla oli aluksi sosiaalisen median käyttö, mutta puheenjohtajuuden myötä vastuualueet laajenivat. Kevään viimeiselle koulupäivälle opiskelijahallitus on perinteisesti kehittänyt ohjelmaa. Viime vuonna järjestettiin pesäpalloturnaus, ja sitä edeltävänä vuonna lukiossa vieraili vaikuttaja Sointu Borg.
– Sain jostain päähäni, että tänä vuonna haluan puhujan taas viimeiselle koulupäivälle. Pallottelimme ideoita yhdessä lukion rehtorin kanssa ja siinä ajatusten lennellessä edestakaisin, tupsahti ajatus Björn Wahlroosin pyytämisestä luennoimaan. Ajattelin, että mikäpäs siinä – yritetään nyt ainakin saada häneen yhteys.
Björn Wahlroosin säätiön kautta löytyivät asianhoitajan yhteystiedot, joihin Kärkkäinen otti yhteyttä. Muutaman sähköpostinvaihdon jälkeen vierailu saatiin järjestettyä.
Vierailu sai paljon kiitosta sekä opettajilta että opiskelijoilta, ja myös Kärkkäinen itse oli luonnollisesti hyvin tyytyväinen.
– Vierailun varmistuttua juoksin heti kertomaan opettajalle asiasta.
Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin johdatti Kärkkäisen jo aiemmin uusiin kuvioihin. Vuosi sitten syksyllä kodin ja koulun väliseen viestintään tarkoitettuun Wilma-tietojärjestelmään tuli Varsinais-Suomen liiton tiedote, jossa kerrottiin mahdollisuudesta hakea vaikuttajakouluun.
– Aluksi en ollut yhtään luottavainen siihen, että minulla olisi mahdollisuuksia päästä mukaan. Äitini kuitenkin rohkaisi hakemaan, ja ajattelin, että ei tässä voi mitään hävitä.
Hakemukseen kuului osana video-CV, missä piti perustella oma sopivuus vaikuttajakouluun. Yllätyksekseen Kärkkäinen pääsi vaikuttajakouluun valittujen joukkoon – noin 20 osallistujan joukkoon.
Vaikuttajakoulu on suunnattu yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille nuorille, ja sen aikana tutustutaan monipuolisesti vaikuttamiseen: päätöksentekoon, organisaatioihin ja verkostoihin.
– Mielestäni parasta vaikuttajakoulussa oli mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin ja luoda verkostoja. Oli mielenkiintoista päästä tapaamaan eri vaikuttajia eduskunnassa, järjestöissä ja muissa organisaatioissa, kuten Varhassa, Ukrainan suurlähetystössä ja Turun kaupunginvaltuustossa.
Vaikuttajakoulu madalsi hänen kynnystään osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Vaikuttajakoulun päätöstilaisuus pidettiin Eurooppapäivän aattona Turun akatemiantalon juhlasalissa Varsinais-Suomen liiton tapahtumassa.
Yksi mieleenpainuva kokemus oli myös päivän TET-harjoittelu eduskunnassa.
– Päivä Petteri Orpon eduskunta-avustaja Jarmo Keskevaari kanssa oli ikimuistoinen, vaikka itse pääministeri ei ollutkaan paikalla.
– Olin useiden kansanedustajien kanssa tekemisissä ja pääsin näkemään eduskuntatyötä monesta näkökulmasta. Tapasin muun muassa Ville Valkosen, Timo Furuholmin sekä Eeva Johanna Elorannan. Kävin myös ensimmäistä kertaa eduskunnan kahvilassa.
Vaikka vaikuttaminen kiinnostaa, selkeää poliittista suuntausta ei ole vielä muodostunut.
– Sen päätöksen aika tulee myöhemmin, Kärkkäinen myhäilee.
Tulevan abivuoden puolivälissä koittaa myös uusi vaihe elämässä: varusmiespalvelus.
– Tammikuussa 15. päivä on viimeinen päivä hakea varusmiespalvelukseen, ja armeijan harmaisiin astuminen koittaa ylioppilasjuhlien jälkeen.
Ajatus armeijasta on peräisin lapsuudesta.
– Olen viisivuotiaana kuunnellut isoisäni tarinoita sodasta. Ne herättivät minussa maanpuolustusinnon, ja päätin, että haluan itsekin suorittaa asepalveluksen.
Toiveena on päästä merivoimiin.
– Meri on aina ollut minulle tärkeä, ja se on lisännyt kiinnostusta laivastoon.
Pidemmällä aikavälillä tavoitteena siintää Maanpuolustuskorkeakoulu Helsingissä.
– Ei minulla ole selkeää kantaa siihen, pitäisikö armeija olla kaikille pakollinen. Itseäni motivoi halu puolustaa omaa maata ja olla osallisena siinä.
Näemmekö siis Kärkkäisen tulevaisuudessa armeijan palveluksessa, politiikassa vai kenties molemmissa?
– Sen aika näyttää.
Kaiken tämän ohella Alisa on harrastanu paljon näyttelemistä Salon seudun harrastajateattereissa. Ja siihen eatteriharrastukseen liittyen: Alisa näyttelee tänä kesänä pääroolin Kirakan kesäteatterin Liisa Ihmemaassa -näytelmässä. Näytelmän arvostelu on luettavissa kokonaisuudessaan verkkosivuillamme ja tiivistetyn version voi lukea tämän lehden viimeiseltä aukeamalta.
Kimmo Lehto
