Alhaisten koulu on 140-vuotisen historiansa aikana nähnyt Salo-nimisen kylän muuttuvan kauppalasta kunnaksi ja aina kaupungiksi saakka. Myös koulu itse on muuttunut: entisestä tyttökoulusta on kasvanut 240 oppilaan vireä alakoulu.
Rehtori Tuukka Lekbergin mukaan koulun pitkää ikää voi selittää esimerkiksi toimintakulttuurilla, jossa aina ollaan ajassa kiinni ja jonka keskiössä on kehitys sekä omalle ajalleen tyypilliset erityispiirteet. Kulunut aika näkyy myös koulun arjessa:
-Meillä sukupolvien kerrostuma näkyy positiivisessa mielessä. Yllättävän usein käy niin, että koulun aloittaa oppilas, jonka vanhempi tai isovanhempi on käynyt täällä koulua, Lekberg kertoo.
Viidesluokkalaiset Helmi Isotupa ja Touko Falkstedt ovat saaneet tärkeän roolin koulun 140-vuotisjuhlan juontajina. Viisivuotisen koulutiensä aikana Alhaisten koulu on tullut molemmille hyvin tutuksi.
Koulurakennus onkin muuttunut historiansa aikana puukoulusta kivikouluksi. Vuonna 1997 valmistui koulun laajennusosa, jossa uudet ykkösluokkalaiset aloittavat koulutaipaleensa. Osa vanhoista kivikoulun tiloista muovattiin oppilaiden iloksi esimerkiksi Juksuluokaksi, jossa on paljon tilaa luovalle työskentelylle. Se on sekä Isotuvan että Falkstedtin lempipaikkoja koko koulussa liikuntasalin ja oman luokan lisäksi.
Mutta mikä on kaksikon lempikoulupäivä? Ei liene yllätys, että molemmat mainitsevat perjantain, mutta lempikoulupäivää määrittelevät myös opetettavat aineet:
-Torstaisin on ympäristöoppia ja siksi tykkään torstaista, Isotupa pohtii.
-Keskiviikkona on kanssa paljon kivoja aineita: ympäristöoppia, matematiikkaa ja englantia, Falkstedt listaa.
Koulun syntymäpäiväjuhlaan on oikeutetusti kutsuttu myös koulun aiempaa henkilökuntaa. Reino Läärä on opettanut Alhaisten koulussa 34 vuotta, joista 24 vuotta kuluivat koulun rehtorina. Opetusvuosiaan Läärä muistelee lämmöllä.
-Erityisesti äidinkielen opettaminen on ollut minulle aina mieluista, ja huomattava määrä entisistä oppilaistani on suuntautunut kirjallisille aloille, Läärä hämmästelee.
Läärän mukaan Alhaisten koulu edustaa pysyvyyttä. Koulun pitkään historiaan on liittynyt myös monia eri tapoja opettaa ja oppia:
-Harvoin muistetaan, että Alhaisten koulu on historiansa aikana tarjonnut myös sairaalaopetusta tässä läheisessä sairaalarakennuksessa, Läärä kertoo, ja pohtii, että korona-aika toi tullessaan toisenlaisia menettelytapoja.
Läärän seuraajaksi Alhaisten kouluun siirtyi Leena Liusvaara. Hänen ohjauksessaan Alhaisten koulussa keskityttiin kognitiiviseen oppimiseen ja uuteen opetussuunnitelmaan. Alhaisten koulu oli jälleen vahvasti kiinni ajassaan, kun Nokian ensimmäisen aallon myötä kehitettiin koulussa muun muassa kielten opiskelua.
-Tämä oli hyvä koulu toimia rehtorina. Alhaisten koulu on turvallinen koulu. Tiedän sen, koska olen itsekin tämän koulun kasvatti, Liusvaara lisää.
Koulun syntymäpäiväjuhlaa vietettiin lähes 500 hengen voimin.
Myös kansanedustaja Saku Nikkasen lausumassa juhlapuheenvuorossa korostuivat Alhaisten koulun erityinen henki sekä ylpeyden tunne omasta lähikoulustaan.
-Koulu ei ole vain opinahjo, vaan tärkeä kokoontumis-, lajiliikunta- ja kerhopaikka. Nikkasen mukaan on myös päättäjien vastuulla varmistaa, että jokaiselle oppilaalle taataan mahdollisuus oppia sopivan kokoisissa ryhmissä ja turvallisissa tiloissa.
Syntymäpäivän juhlaohjelmistossa loistivat koulun viitos-, kolmos- ja ykkösvuosiluokkien esittämät riemukkaat esitykset, jotka edustivat nykykoulumaailmaa parhaimmillaan. Poissa ovat pönötykset ja hierarkiat, ja tilalla ovat yhteisöllisyys, yksilöllinen oppiminen ja luovuus.
140 vuotta ”nuorelle” Alhaisten koululle juhlan juontajat Helmi Isotupa ja Touko Falkstedt haluavat sanoa vielä yhden asian:
-Onneksi olkoon!
Jonna Hellberg-Pitkänen
