Iina Matero (23) ja Jami Berg (27) ovat löytäneet elämälleen suunnan muutettuaan Saloon ja aloitettuaan nuorten pajatoiminnassa.
-Nyt on tullut varmaan juuri vuosi täyteen siitä, kun aloitin uudestaan pajatoiminnan. Alkaa vihdoin olemaan sellainen olo, että voisin ottaa elämässä sen seuraavan askeleen, Iina Matero pohtii.
Iina ja Jami ovat löytäneet tiensä Lohjalta, Vantaan kautta Saloon ja täällä he viihtyvät. Molemmat ovat kokeneet, että Saloon muuton jälkeen he saivat tarvitsemaansa apua.
-Minulla aloitettiin psykiatrian prosessia jo Vantaalla, mutta täällä se vietiin loppuun, sain masennusdiagnoosin ja lääkityksen, Iina kertaa.
Iina ja Jami ovat molemmat olleet nuottivalmennuksessa, joka on tarkoitettu nuorille avuksi elämänhallintaan ja omien vahvuuksien löytymiseen. Sitä kautta he löysivät myös nuorten pajatoimintaan. Iina on pajalla kuntouttavassa työtoiminnassa ja Jami koulutussopimuksella. Hän opiskelee luonto-ohjaajaksi Laureassa ja on luontoon ja retkeilyyn keskittyvässä Kaarna-pajassa.
-Tarkoitus olisi valmistua joulukuussa 2025. Sen jälkeen ajattelin jatkaa eräoppaan opintoihin, Jami haaveilee.
Iina on oppinut mediapaja ”Dokkarissa” graafista suunnittelua ja miettiikin jo tulevaisuuden suuntaa. Hänellä on takanaan kesken jääneet lähihoitajan opinnot.
-En minä pystyisi niitä töitä oikeasti tekemään, fyysisesti tai psyykkisesti. Olen niin empaattinen, että jäisin varmasti juttelemaan jokaiselle vanhukselle ja sitten laiminlöisin vahingossa niitä pakollisia töitä.
-Haluaisin opiskella graafista suunnittelua tai aloittaa yrittäjän työt alalla, vielä en ole vain uskaltanut, Iina tunnustaa.
Graafista suunnittelua pystyisi opiskelemaan Turussa Paasikivi-Opistossa, mutta pariskunta on kotiutunut Saloon.
-Täällä kaikki olivat heti ystävällisiä ja hommat rullaavat. Seutukin on kaunista. Tämä on kuin Lohja, jossa virtaa joki keskellä, Jami murjaisee.
Jami kokee hyödyntävänsä omia vahvuuksiaan Kaarnassa ja saavansa käytännön oppia työhönsä, kun saa ohjeistaa muita pajalaisia ja olla sosiaalinen.
-Olen täällä viikko-viikko systeemillä: viikko koulussa ja viikko Kaarnassa. Se luo kivan tasapainon, enkä ehdi tylsistyä, Jami sanoo.
Hän sai Saloon muuton jälkeen itselleen ADHD-diagnoosin ja lääkityksen. Iinakin kokee oman mielenterveytensä tällä hetkellä paremmaksi.
-Aloitin oman pajatoimintani taidepaja Lumossa, mutta kävin siellä vain pari päivää. Pajalle lähteminen ahdisti ja kun en päässyt lähtemään, päässäni oli ajatus, että kaikki pajalla vihaavat minua. Välillä minulla on edelleen sellaisia ajatuksia, mutta koen olevani nykyään myös sosiaalisempi ja uskaltavani enemmän, Iina kertoo.
Isoksi tueksi hän kokee pajansa työvalmentaja Ianin.
-Ian osaa haastaa ja puskea tarpeeksi, mutta lempeällä tavalla. Hän tietää paljon tietotekniikasta, ja varmasti jos kysyisin, hän auttaisi minua myös portfolion rakentamisessa, Iina kehuu.
Taina Laaksosella on takanaan 40 vuotta nuorisotyötä
Salon Nuorisotyön palvelupäällikkö Taina Laaksonen viettää omaa juhlavuottaan. Hän on ollut 40 vuotta töissä nuorisotyön parissa. Vuoden verran hän ollut töissä Salon seudulla.
-Täällä on erittäin laaja nuorisotyön kenttä. Palvelemme ihmisiä viisivuotiaasta 29-vuotiaisiin. Kohdennettua palveluiden etsivää nuorisotyötä ja nuorten pajatoimintaa tarjoamme 15–29-vuotiaille, Laaksonen kertoo.
Uudistunut oppivelvollisuus on pudottanut kohdennetusta palvelusta asiakkaita, sillä toisen asteen opintoja käydään 18 ikävuoteen asti. Laaksosen mukaan opintojen soveltaminen heidän palveluidensa avulla on mahdollista.
-Meillä voi olla esimerkiksi koulutussopimuksella Nuorten työpajalla, jolloin työvalmennuksen tavoitteena on suorittaa opintojen osia. Jokaista alaa täällä ei voi tietenkään toteuttaa, Laaksonen toteaa.
-Nuorten työpajoja on viisi: Kahvilapaja Vispilä, Mediapaja Dokkari, Taidepaja Lumo, luontopaja Kaarna ja arjen hallinnan paja Startti.
Laaksonen sanoo, että jokaiselle nuorelle pyritään räätälöimään häntä palveleva kokonaisuus.
-Jotkut tulevat tänne pidemmäksi aikaa ja jotkut lyhyemmäksi, mutta jokaisen tarpeisiin ja tavoitteisiin pyritään vastaamaan, hän lupaa.
Nuoret tulevat pajatoimintaan muun muassa arjen haasteiden takia, tutustuakseen johonkin työalaan, hakeakseen suuntaan opintoihin, siirtyäkseen työelämään.
-Nuorisopalveluissa on koulutettu motivaatiovalmentaja, joka tekee 13–25-vuotiaille motivaatioprofiilin. Tätä ei välttämättä tarjota missään muualla Suomen nuorisopalveluissa, hän paljastaa.
Laaksonen ei osaa sanoa, kuinka tietoisia nuoret ovat heidän kohdennetuista palveluistaan.
-Sitä täytyisi varmaan käydä kysymässä pitkin kaupunkia olevilta nuorilta. Etsivässä nuorisotyössä pyrimme kontaktoimaan nopeasti. Jos nuori lopettaa koulun yhtäkkiä ja nuoresta tulee ilmoitus etsivään nuorisotyöhön, työntekijä on nuoreen yhteydessä vuorokauden sisällä, jotta hän ei putoa yhteiskunnan ulkopuolelle, hän sanoo. Nuori voi ottaa tarjotun avun vastaan tai olla ottamatta, nuorisotyö perustuu vapaaehtoisuuteen, hän sanoo.
Laaksonen uskoo puskaradion olevan tehokkain keino nuorten tietoisuuden lisäämiseksi.
-Tarjontammehan on hyvin laajaa. Kierrämme kouluissa ja järjestämme leirejä. Salosta löytyy myös yksitoista nuorisotilaa. Silti toiminnassa ja tiedon välityksessä on aina parannettavaa, hän pohtii.
Yhdeksi kehityskohdaksi hän nostaa nuorisopalveluiden saavutettavuuden. Palveluiden pitää olla lapsille ja nuorille saavutettavia ja erittäin matalan kynnyksen palveluita.
Nelli Spännäri
