Salon kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen suhtautuu varovaisen myönteisesti ajatukseen asuntomessujen hakemisesta Saloon.
Kaupunginjohtaja vastasi kysymykseen Salon Yrittäjien aamukahvitilaisuudessa viime viikolla. Hän oli itse vieraillut Naantalin asuntomessuilla kesällä ja pohtinut asiaa.
-Siitähän on keskusteltu täällä Salossa jo pitkään. Olen sen verran suoraviivainen ihminen, että ajattelen, pitäisikö siitä sitten oikein päättää että 2030 tai sitten niin, ettei niitä järjestetä.
Korhosen mukaan asiasta on Salossa erilaisia mielipiteitä.
Hän näkee asuntomessujen hakemisen mahdollisuutena, joka vaatii sopivan kokonaisuuden löytymisen.
Lisäksi Korhonen katsoo, että alueesta on löydyttävä kaupunkilaisten ja päättäjien keskuudessa riittävä yksimielisyys, että asiaa kannattaa lähteä viemään eteenpäin.
-Jos sellainen alue löytyy, niin kantani on positiivinen ehkä, Korhonen pohjusti tulevaa keskustelua.
Kaupunginjohtajan mukaan asuntomessut on rakennettavalle alueelle ja koko kaupungille suuri mahdollisuus; se on nähty vuosien aikana eri puolilla Suomea. Messuilla on vaikutuksia alueelle jo vuosia ennen ja myös jälkeen messukesän.
Asumiseen liittyi osaltaan myös se, kun kaupunginjohtaja kertoi sotaa paenneiden ukrainalaisten tarvitsemien palvelujen järjestämisestä Salossa.
-Salossa on noin 500 ukrainalaista yksityismajoituksessa ja noin 125 on aloittanut koulun, Korhonen sanoi ja muistutti ettei tällaiseen oltu osattu varautua ennalta missään päin Suomea.
Salossa haasteisiin on pysytty vastaamaan yhdessä kaupungin, Yrityssalon, yhdistysten, paikallisten yritysten ja yksityisten ihmisten toimesta.
Salossa laaditaan parhaillaan ensi vuoden talousarviota ja samaan aikaan on menossa strategiatyö. Nämä kytkeytyvät toisiinsa ainakin siinä mielessä, että nyt tehdään ensimmäistä budjettia ajankohtaan, jossa hyvinvointialue on aloittanut toimintansa.
-Meiltä lähtee ensi vuonna noin 1700 työntekijää ja puolet budjetista eli noin 200 miljoonaa euroa. Se on iso taloudellinen ja toiminnallinen muutos, jossa on valtavasti yksityiskohtia.
Kaupunki vuokraa omistamiaan kiinteistöjä jatkossa Hyvinvointialueelle, mikä tarkoittaa, että jossain paikoissa on jatkossa sekä kaupungin omia että sotealueen työntekijöitä. Miten asiat järjestetään, ettei työnteko kärsi, on iso kysymys.
Kaupungin tehtäväksi jää edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen eli rajapintoja hyvinvointialueen kanssa on paljon.
Kaupunginjohtaja otti kantaa myös kaupungin talouden kehittymiseen. Hänen mukaansa valtion pandemian aikana jakamat tuet kunnille ovat auttaneet merkittävästi, mutta myös kaupungin omat toimet ovat olleet tärkeitä talouslukujen parantamisessa.
-Kulujen kasvu on ollut Salossa maltillista ja tämäkin vuosi näyttää positiivisemmalta, vaikka pikkaisen varovainen kannattaa aina olla. Tämän hetken ennusteen mukaan Salo on pääsemässä nollatulokseen, kun talousarvion mukainen ennuste oli jopa 9 miljoonaa euroa pakkasella.
Näin siitäkin huolimatta, että inflaatio ja hintojen nousu kasvattavat loppuvuoden menoja. Niihin varaudutaan lisätalousarviossa.
Korhosen mukaan myös ensi vuoden talousarviossa on myönteisiä piirteitä, vaikka epävarmuutta onkin vielä. Yksi on se, että verojärjestelmän jälkijättöisyydestä johtuen kaupunki saa verotuloja edellisen vuoden veroprosentin mukaan.
Jatkossa valtionosuuksien kehittyminen on haaste myös Salon kannalta.
Kaupungin strategiatyön hidas alku osoittautui kaupunginjohtajan mukaan osaltaan hyväksi asiaksi, sillä päätös soteuudistuksesta muutti tilannetta olennaisesti. Samaan aikaa pohditaan kaupungin organisaation uudistamista vastaamaan uuteen tilanteeseen.
-Strategiatyötä varten on pidetty työpajoja ja saatu hyviä ajatuksia tulevaa varten.
Salo kaipaa monien muiden kuntien tapaan uusia asukkaita ja tekijöitä avoimiin työpaikkoihin.
Korhosen mukaan Salolle on muiden kaupunkien tavoin haaste osata erottautua imagollisesti.
-Miten haluamme näkyä ja kertoa, että tänne kannattaa tulla. Salossa on turvallista, meillä on työpaikkoja ja asuntoja ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet, Korhonen pohdiskeli.
Hänen mukaansa elinvoimakysymykset ovat tärkeä osa strategiatyötä, jonka luonnosvaihe on parhaillaan menossa.
Pekka Mäenpää
