Keski-ikä-näkö näkee keski-iän ytimeen

Keski-Ikä-Näkö havaitsee lempeästi, mutta tarkasti keski-iän tuomia asioita vahvasti omasta näkökulmasta.

Näin aikuiseksi laskettavana ihmislapsena on huomannut itse katsovansa yhä enenevissä määrin elämäänsä taakse päin. Ehkei kuitenkaan nostalgiamielessä, mutta peilaten omaa tämänhetkistä itseään siihen, mitä on ollut ja mihin sitä tässä ollaan päätymässä: kyllä, vääjäämättä keski-ikäisyyteen. Ei kuitenkaan vielä, en myönnä.

Tätä samaa uskoisin myös Iilikeen komedienne Karolina Blomin yhdessä ruskolaisen kollegansa Valtteri Roihan kanssa pohtineen kirjoittaessaan viime perjantaina Kivassa ensi-iltansa saanutta Keski-Ikä-Näkö -näytelmää.

Kahden ystävyksen esittämä ja toteuttama, Kulttuuritalo Kivassa esitettävä Keski-Ikä-Näkö on mukava sekoitus kirjoitettua ja välillä myös improvisoitua stand-upin omaista komediateatteria. Se käsittelee heräämistä keski-ikäisyyteen ja siihen liittyviä asioita lempeästi ympärilleen piruillen.

Keski-Ikä-Näkö havaitsee lempeästi, mutta tarkasti keski-iän tuomia asioita vahvasti omasta näkökulmasta. Toki yleistyksiä voidaan tehdä monestakin Blomin ja Roihan tekstistä löytyviin keski-ikäisyyden stereotypioihin. Komiikka toimii, kun se on lähtöisin itseironiasta taikka lähipiiristä. Kirjoittajien omakohtaiset kokemukset ovat olleet selkeästi tekstin lähteenä, eikä sitä peitellä. Lavalla Blomin ja Roihan esittämänä nähdään niin omat pojat, äidit sekä isoäidit. Heidän olemista ja tekemistä käsitellään suurella rakkaudella tarinankerronnan välineenä.

Samalla käsitellään omaa nuoruutta, mutta myös simulaattorin avulla esitetään, mitä keski-ikäisyys tuo tullessaan.

Puvustus- ja lavastusratkaisut myötäilevät tulevaa: kevyesti toteutettu näytelmä saadaan näppärästi vietyä myös tien päälle.

Vahvaa DIY-henkeä murtamassa on Turun kaupunginteatterin riveistä tuttu Miska Kaukonen, joka on ohjaajana terävöittänyt tekstin sujuvuutta. Muutamaa turhan kummelimaista kohtausta lukuun ottamatta kepeä parituntinen on takuuvarma naurupommi keski-ikäisille, joihin siis en edelleenkään vielä laske itseäni.

Esitykset jatkuvat 10.12 asti.

Käsikirjoitus: Karolina Blom, Valtteri Roiha
Ohjaus: Miska Kaukonen
Puvustus: Anniina Kuula
Musiikki: Bruno Lähteenmäki
Tekniikka: Kristian Uusitalo, Esteri Mäkinen, Teppo Paronen

Kimmo Lehto

Jaa uutinen:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on pinterest
Pinterest
Share on whatsapp
WhatsApp

Samasta kategoriasta: