Salon kaupungin kaikille avoimista uimapaikoista kaksi sijaitsee kauniin ja kirkasvetisen Naarjärven rannalla. Entinen Perniön kunnanranta löytyy saunoineen ja kioskeineen Naarjärven eteläpäästä, kun taas kiskolaisen kyläyhdistys Lainerannan hallinnoima ranta saunarakennuksineen lahdenpoukamasta järven itäpäästä.
Seurakunnan leirikeskus Naarila sijaitsee lähes viisi kilometriä pitkän järven toisessa päässä. Naarilassakin järjestetään kaikille avoimia saunailtoja loppukesästä ja talvisin; kesä-heinäkuussa leirikeskus on sanan mukaisesti ahkerassa leirikäytössä.
Lainerannassa puukiuas lämpiää kesäaikana perjantai-iltaisin, avantouintikaudella lauantaina iltapäivällä. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jaana Joutsen ja kesätyöntekijä Matilda Peltonen olivat kesäkuun ensimmäisenä perjantaina saunanlämmitysvuorossa.
– Tämä on ollut aikanaan Kiskon kunnan uimaranta. Se ehti kasvaa umpeen, kunnes kyläyhdistyksemme kysyi luvan ja alkoi laittaa paikkaa kuntoon reilut parikymmentä vuotta sitten.
Laineranta perii pienen saunamaksun ja myy kahvia sisätiloissa.
– Uimaranta on kaikkien vapaassa käytössä, sauna lämpiää kerran viikossa ja rakennusta vuokrataan kiinnostuneille kohtuullista korvausta vastaan.
Salon kaupungin omistama Naarjärven uimala on tänä kesänä aiempien vuosien tapaan Perniön Urheilijoiden koripallojaoston hyvässä hoidossa.
Uimarannantien päästä löytyy parkkipaikka ja hiekkaranta, johon on rajattu laitureilla turvallinen alue pienimmille uimareille. Laiturilta menee luiska veteen. Saunassa on erikseen naisille ja miehille pukeutumis- ja peseytymistilat, löylyhuone on yhteinen.
Kesätyöntekijä Juliaana Syvähuoko kertoo, että kioskista myydään saunarannekkeita.
– Täältä saa myös juotavaa ja esimerkiksi jäätelöä. Olen töissä joka toinen viikko. Heti ensimmäisellä lomaviikolla on käynyt mukavasti ihmisiä.
Alueelta löytyy wc ja grillikatos, joka on maksutta halukkaiden käytössä. Lapsille on leikki- ja kiipeilyvälineitä.
– Työhön kuuluu myös siivousta ja asiakaspalvelua.
Rannalle majoittunut hanhiperhe aiheuttaa siivoukseen lisätyötä.
– Ne ovat olleet koko viikon täällä.
Iltauinnilla käynyt Sanna Tuomala kertoo, ettei ole aikaisempina kesinä törmännyt rannalla hanhiin.
– Käyn usein uimassa ja saunassa iltaisin, silloin täällä ei ole ruuhkaista.
Puhdasvetisen Naarjärven kunnosta huolehtii omalta osaltaan yli viisikymmentä vuotta toiminut aktiivinen suojeluyhdistys, joka tutkii säännöllisesti veden laatua ja kartoittaa järven kasvillisuutta.
Järven rannalla on reilut 150 kiinteistöä, joista yli 100 on liittynyt suojeluyhdistyksen jäseneksi.
Naarjärven pinta-ala on reilut 200 hehtaaria eli yli kaksi neliökilometriä. Rantaviivaa on 15 kilometriä ja suurin osa rannoista on metsämaata, mikä on positiivinen asia veden laadun kannalta.
Pekka Mäenpää
