Sannan Kissapuoti syntyi rakkaudesta viiksekkäisiin
Salolaisen Sanna Saarisen haave kaikille kissoille ja kissamaisuuksille omistetusta puodista on nyt toteutunut.
Muutama viikko sitten Länsirantaan kirjaston viereen avattu putiikki vielä oikoo nuoria tassujaan, mutta visio yrityksestä on Sannalla ollut jo pitkään selvä – tarjota niin kissoille kuin kissanomistajille pieni paikka, jossa nauttia olostaan.
-Myyn kissa-aiheista lahja- ja käyttötavaraa, kissanleluja ja -ruokaa. Tänne puotiin voi tepastella sisään kissaystävän kanssa ja istahtaa alas vaikka kahville. Ja kissoja minulla täällä onkin jo käynyt, onnellinen tuore yrittäjä kertoo.
Koko ikänsä kissojen kanssa viettänyt Sanna kertoo pitävänsä myös koirista, mutta kissat ovat aina olleet hänelle omalla tavallaan erityisiä. Hän pitää niissä eläimen jaloudesta ja savuttamattomuudesta – kissan kiintymystä ei voi ostaa.
-Kissat ovat hienoja, itsenäisiä eläimiä. Niiden mukavuudenhaluisuus hieman kuin vaatii sellaista pientä ylimääräistä hemmottelua. Siksi täällä puodissakin myydään pehmeitä petejä ja pieluksia, hän naurahtaa.
Muista eläintarvikeliikkeistä poikkeavan liikeidean omaavassa Kissapuodissa on jo käynyt kansainvälistäkin asiakaskuntaa. Sanna kertoo, että erään paikalla tutustumassa käyneen perheen mukana oli Yhdysvalloista kotoisin oleva tyttö – sekä tietysti myös omia kissoja.
-Mieleenpainuva päivä oli myös se, kun eräällä asiakkaalla oli mukanaan bengalinkissan pentu. Kyllä siinä kohtaa heräsi jopa itselle kissakuume, vaikka kissoja on kotona jo ennestään, hän toteaa.
Sanna sanookin, että haave nyt toteutuneesta Kissapuodista on ollut hänen mielessään hyvin pitkään, mutta aina eri elämäntilanteet ja muut tekijät ovat estäneet sen toteutumista. Hän kertoo saaneensa erinomaista tukea yrityksen perustamiseen Yrityssalon osaajilta.
Ja kenties Sannan omilla kissoilla on myös ollut osuutensa asiaan? Vastaus on vahva kyllä.
-Minulla on tosiaan kaksi mustavalkoista maatiaiskissaa, äiti ja tytär. Näistä vanhempi eli emokissa on nimeltään Elli, tämän pentu puolestaan Aino. Ikää heillä on 12 ja 11 vuotta.
Sannan mukaan emolla on pentuunsa pieni viharakkaussuhde. Välillä ollaan niin lujasti kiintyneitä toisiinsa, mutta sitten taas ollaan napit vastakkain ja muistutellaan, kumpi määräsikään kaapin paikan.
-Heillä on toisin sanoen sellainen varsin tyypillinen äiti-tytär-suhde, hän hymähtää. Kunnon äidin tavoin emokissa-Elli kun pitää määrätietoisesti puolensa aikuisen pentunsa kanssa.
Pitkän kokemuksen kissanomistajana Sannalla on antaa vinkkejä ja opastusta, ja häneltä voikin kysyä puodissa vieraillessa myös hoito-ohjeita. Hänen mukaansa monipuolinen ja hyvä ruokavalio on silti kissanhoidon perusta.
-Kaikki kissapuodissa myytävät ja siellä tarjoiltavat herkut ovat sokerittomia ja viljattomia. Kissat eivät tarvitse näitä raaka-aineita mihinkään. Myös lahjatavarat ja suurin osa kaikesta muusta, jota myyn, olen pyrkinyt hankkimaan suomalaisilta tukkuliikkeiltä. Jonkin verran tavaraa tilaan myös Ruotsista, sillä kaikkea ei saa meiltä, hän perustelee.
-Sopivan ruokavalion lisäksi kissat tarvitsevat riittävästi aktiviteettejä, hellyyttä ja huomiota. Tärkeää on muistaa myös se, että ne ovat yksilöitä. Esimerkiksi omista kissoistani löytyy selvästi erilaisia piirteitä – emokissa-Elli on rauhallinen, mutta silti hänessä on vaativan draamakuningattaren luonnetta. Tytär Aino taas on toimelias ja leikkisä, sellainen ”rimppaliina”. Aina säntäilemässä jonnekin. Molemmat ovat silti hyvin seurallisia ja kulkevat mukanani kaikkialle osallistumalla pyykinpesuun ja muihin arjen askareisiin.
Sanna toivoo, että Kissapuoti kokoaisi kissoihin hurahtaneet harrastajat, omistajat ja muut kissafanit yhteen. Hänellä on myös lisää ideoita tulevaisuuden varalle.
-Haluaisin järjestää puodissa sellaisia tutustumispäiviä, jonne kissanomistajat voisivat tuoda vaikkapa rotukissojaan näytille ja aiheesta kiinnostuneet puolestaan tulla katsomaan niitä. Tapahtumassa jaettaisiin tietoa ja vinkkejä niille, jotka ovat haaveilleet kissan hankkimisesta.
Sanna muistuttaakin, että niin hurmaavia eläimiä kuin kissat ovatkin, ne elävät pitkään ystävänä rinnalla, jopa parikymmentä vuotta. Lemmikin hankinta on mietittävä huolellisesti.
-Vaikka palkitsevaa se myös on. Ovat ne niin ihania, hän kiteyttää.
Melissa Koponen
