Kakstahti-ryhmä on mutkaton porukka: jäseniksi hyväksytään kaikki, joilla on mopo, jotka tykkäävät ajaa ja jotka kestävät hurttia huumoria.
Kuusjokelaisen Lasse Välitalon ja pertteliläisen Janne Ketokosken mukaan toiminta on rentoa ja vapaamuotoista.
– Kyseessä ei ole rekisteröity yhdistys, eikä meillä ole jäsenmaksua. Tällä hetkellä nuorin jäsen on 16-vuotias ja vanhin yli 80-vuotias. Kaiken kaikkiaan meitä on 34. Ryhmäläisiä on ympäri Saloa ja yksi Someroltakin. Naisia porukassa ei juuri nyt ole. Mikään ei kuitenkaan estä tulemasta mukaan, kunhan jonkinlainen mopo löytyy. Merkillä ei ole väliä.
Porukalla oli tehty lyhyempiä, muun muassa Hämeenlinnaan, Siuntioon ja Saariston Rengastielle suuntautuneita retkiä.
– Vuonna 2023 se kuuluisa ”joku” heitti ilmoille idean mopoilusta Jäämerelle. Vuonna 2024 oltiin jo lähdössä, mutta osallistujia ilmaantui vain kolme. Meillä on perinteenä pyhäinpäivän ravintolaillallinen, ja vuoden 2025 tapaamisessa ruvettiin tosissaan suunnittelemaan viikonlopun retkeä Hankoon ennen juhannusta ja noin viikon mittaista Jäämeren-reissua juhannuksen jälkeen.
Hankoon lähti 27 mopoilijaa, ja matkalla osa porukasta onnistui jopa näkemään tietä ylittäneen ilveksen. Kysymys yöpymisestä huvittaa Jannea.
– Hotellissa yövyttiin. Armeija-aikana on telttailtu tarpeeksi. Sen verran on ikääkin tullut, että jos pääsee telttaan illalla nukkumaan, niin aamulla sieltä ei enää pääse ulos.
Talvella kokoonnuttiin Jäämeren-retken tiimoilta ja päätettiin kerätä osallistujilta tiettyyn päivämäärään mennessä 200 euron ennakkomaksu. Lomien sovittaminen ei kaikilta onnistunut, mutta määräpäivään mennessä 13 henkeä oli ilmoittautunut ja maksanut. Ryhmä Tosimiehet Lapissa oli syntynyt.
Ihan Kuusjoelta ja Perttelistä asti ei kuitenkaan lähdetty mopon selässä.
– Meillä oli kolme autoa, joiden kyydissä mentiin Inariin asti. Tukikohtamme siellä oli hotelli Korpikartano, jonka pihalle saatiin jättää kaksi autoa. Yksi autoista lähti reissulle mukaan huoltoautoksi, ja sen kuljettaja oli porukkamme 14. jäsen.
Mopomatka alkoi Inarista Karigasniemelle ja sieltä rajan yli Norjan puolelle. Ensimmäinen yöpymispaikka oli Porsanginvuonon rannalla Lakselvissa.
Lassella on tästä yöstä Norjassa hauskoja, joskin varsin meluisia muistoja.
– Samana yönä Norja voitti Brasilian jalkapallon MM-kilpailujen neljännesvälierässä, ja norjalaiset sekosivat tyystin. Koko yön ajeltiin autoilla tööttiä painaen ja sen päiväistä mekkalaa pitäen. Oikein piti nousta ikkunaan katsomaan, että mitä täällä tapahtuu.
Mopot kestivät yllättävänkin hyvin pitkät nousut ja päivämatkat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Jannen mopo irtisanoi työsopimuksensa heti matkan alussa Karigasniemellä.
– Se ei minun kohdallani ollut mikään suuri katastrofi. Olin liikkeellä moottoripyörällä ja jatkoin sillä matkaa vielä sen jälkeen, kun sain muun porukan onnellisesti kotimatkalle. Muuten mopot kestivät hyvin, vain pientä huoltoa jouduttiin tekemään.
Ilmat olivat varsin kylmiä, ja pitkät kalsarit olivat Lassen mukaan käytössä.
– Kenenkään pieneen mieleenkään ei tullut uida Jäämeressä.
Seuraava etappi oli Tana, ja sieltä ajettiin Nuorgamiin yöpymään.
– Pisin päivämatka oli 235 kilometriä. Poikkesimme vielä Norjan puolella Pykeijassa, joka on suomalaisten perustama kylä, ja sieltä palasimme takaisin Suomeen sekä yövyimme Näätämössä Sanilan porotilalla. Sitten ajettiin takaisin Inariin Kaamasen kautta. Kaiken kaikkiaan ajoimme 830 kilometriä neljän ajopäivän aikana.
Lasse ja Janne ovat iloisia siitä, että Kakstahti-ryhmä saa vähän näkyvyyttä.
– Jos vaikka saataisiin uusia jäseniä. Naiset olisivat erityisen tervetulleita.
Elina Koskinen
