Mikko Kukkosen tislaamosta ei tule ulos ihan mitä tahansa

Jossain päin Saloa, metsän reunalla tislataan alkoholia ihan tosissaan. Eikä tämä ole edes vitsi.
Tai edellisen lauseen sävy tosin on. Itse tislaus tapahtuu enemmän kuin tosissaan. Siitä pitää huolen tuore tuttavuus Suomen tislaamokentällä, salolainen Pure Nordic Distillery ja sen yrittäjä Mikko Kukkonen.
Tupurissa asuva Mikko Kukkonen on ammatiltaan insinööri. Leipätyössä vaadittava tarkkuus ja pieteetti heijastuu myös muuhun toimintaan. Kemian opettajan poikana kaikenlainen tekniikka ja prosessit ovat olleet läsnä jo pienestä pitäen.
-Isän Ahti Kukkosen töiden kautta olen päässyt tutustumaan laboratorioihin ja kemian saloihin, joka sitten on vienyt mennessään, Kukkonen kertoo.
-Tislauslaitteiston sekä prosessin ja tekniikoiden parantaminen, sekä näiden kehittäminen on ajanut minua alusta asti eteenpäin. Minua kiinnostaa kovasti tehdä asioita paremmin ja laatu edellä.
Pure Nordic Distilleryn ensiaskeleet otettiin jo vuonna 2015.
-Siltä vuodelta löytyy ensimmäisiä sähköposteja, joita olen lähettänyt eri tislaamoihin ja paikkoihin tiedustellessani erilaisia tarjouksia valmistajilta, Kukkonen kertaa.
Lapsena saatu kipinä ja kiinnostus ajoi homman niin pitkälle, että ajatus omasta tislaamosta kypsyi toteutuksen tasolle. Tarkkuus on ollut oman tislaimen suunnittelussa alusta asti mukana.
-Oman tislaamon kehittämistä varten lähestyin monia eri valmistajia ympäri maailmaa. Tärkeimpiä asioita oikean tislaimen valmistajan valitsemisessa oli toki kustannusasiat, mutta myös valmistajan halu ottaa muutosehdotuksia ja omia parannusehdotuksiani vastaan, Kukkonen sanoo.
-Olen lähettänyt ainakin yli 200 sähköpostia, jossa olen pallotellut valmistajan kanssa eri muutosehdotuksien kanssa. Tärkeintä on alusta asti ollut laatu.
Oikea valmistaja löytyi ja lopputulos miellyttää kaikin puolin Kukkosta.
-Minua ja ehdotuksia kuunneltiin ja ne otettiin vastaan. Sain tehdä omannäköistä, tarkkaa insinöörimäistä työtä.
Vaikka Kukkonen asuu Tupurissa, niin tislaamo sijaitsee aivan muualla. Tarkkaa sijaintia ei haluta kertoa, ettei ihmisten uteliaisuus herää. Ei toivottujen vieraiden lisäksi kyseessä on myös ihan käytännön asiat.
-En minä saa myydä täältä mitään tuotetta ulos, vaan kaikki kauppa käy ravintoloiden tai Alkon kautta. Tämä on verottajan ja Valviran kontrolloimaa tuotantoa, jossa jokainen tippa kirjataan ylös. Halikon ja Perniön Alkoista, sekä Alkon verkkokaupasta voi tuotetta tiedustella, Kukkonen mainostaa. Alusta asti ystäväni Salon Seurahuoneelta ja Rikalankrouvista ovat olleet mukana avustamassa eteenpäin. Nykyään myös Bizarre mahdollistaa tuotteen ravintolaillallisen yhteyteen.
Lisäksi tislaamon sijainnin määrittää erilaiset säädökset: turvallisuus, esimerkiksi se että lähimpään asutukseen pitää olla tarpeeksi etäisyyttä. Tislaamossa ei myöskään saa olla liian lämmin, jotta mahdollinen höyrystyminen ja sitä kautta tulipalovaaraa ei olisi. Tislaamon ovessa on myös tarkat merkinnät tulenaroista aineista ja muista, jotta tulipalotilanteessa palokunta osaa sammuttaa palon oikealla tavalla.
”Jos mä en oikase, niin siinä menee aikaa.”
Mutta mikä sitten omien juomien tekemisessä on se juttu?
-Suomessa on hyvää osaamista kyllä, mutta tekniikat ja laitteistot, joilla juomat tehdään, ovat peräisin useiden vuosikymmenten takaa. Eihän niissä tuotteissa edelleenkään mitään vikaa ole, mutta minua itseäni kiinnostaa viedä nämä vanhat opit vielä pidemmälle, jotta saan tuotteestani niin hyvää kuin mahdollista. Siihen liittyy niin käytettävät raaka-aineet kuin itse tislauslaitteisto ja erilaisine prosesseineen, Kukkonen kertaa.
Ja itse tislaimesta sitä tarinaa riittääkin. Kuuntelija huomaa nopeasti Kukkosen intohimon asiaan. Teknisiä termejä ja tarinaa riittäisi useammankin tunnin luentoihin. Tällä kertaa pintaraapaisuna edessä olevan tislaimen ja tislauksen maailmaan riittää vajaa parituntinen luento.
-Tuon välillä tuttaviani tänne katsomaan harrastustani, ja usein ne kerrat menevät yli neljän tunnin, Kukkonen naurahtaa.
Eikä siinä, asiaa on paljon ja kyllä sitä mielellään kuuntelee.
Tislaamon seinällä on useampia englanninkielisiä kaavioita ja kuvioita, sekä omia muistiinpanoja, joiden mukaan tietää, missä vaiheessa mikäkin ”satsi”, eli valmistettava juoma on. Pure Nordic Distilleryn ensimmäinen Alkoon päätynyt juoma, eli Extra Pure Vodka on ollut säilössä kuusi kuukautta ennen pullotusta. Mistään hätäisen ihmisen touhusta ei ole siis kyse.
-Vietän täällä aina silloin tällöin iltojani ja viikonloppuja. En täällä mitenkään usein käy. Jos mä en oikaise juoman valmistuksessa, niin siihen menee se kaikki tarvittava aika laadun saavuttamiseksi, Kukkonen sanoo.
Oikaisulla tarkoitetaan lähinnä sitä, monenko eri puhdistusprosessin kautta ja kauanko tarvittavan juoman maustumiseen menee aikaa. Vodkan lisäksi on tulossa myös giniä ja dark vodkaa, joka on periaatteessa viskiä mutta kypsyy tynnyrin sijasta uudella prosessilla.
Ginin makua on kehitetty hartaasti.
-Ginistä oli alkuun 47 erilaista mausteversiota. Kun oikea mausteen kombinaatio löytyi, kehitimme niistä 11 eri variaatiota, joissa eri raaka-aineita on eri määrä. Sieltä se pikkuhiljaa kehittyy ja oikea maku löytyy, Kukkonen sanoo.
-Raaka-aineina käytän kotimaisia tuotteita. Ulkomailtakin voisi saada halvemmalla, mutta laatu ei ole tarpeeksi hyvää. Käytän muun muassa kotimaista katajaa, hän jatkaa.
Toki joskus käy niin, että satsi ei ole halutunlainen lopputulokseltaan ja homma pitää aloittaa alusta. Silloin voi hyvin käydä niin, että vaikka jouluksi luvattu tuote ei ehtisikään, mutta ennakointi on yksi taito joka on hyvä osata tislauksessa. Tälläkin hetkellä Pure Nordic Distilleryn tiloissa on tekeytymässä pari erää vodkaa.
-Jos käy niin, että erä ei ole sopiva, niin otan talteen niin paljon, kuin on järkevää. Olemme suunnittelemassa myös niin sanottua recycled-tuotetta, missä on hyödynnetty jo käytettyjä raaka-aineita. Tietyllä tavalla ekologisia tuotteita tulossa sen myötä, Kukkonen kertoo.
-Tässähän voisi tehdä vaikka käsidesiäkin, mutta se vaati erilliset luvat.
Tuotteiden puhtaus tulee ilmi jo pelkästään yrityksen nimestäkin, ja siinä on peränsä. Kukkosen käyttämä vesikin suodatetaan käänteisosmoosilaitteella ennen tislaamiskäyttöä.
-Salon vesijohtoveden veden laadusta kertova TDS arvo on noin 110-200, puhdistamisen jälkeen tislauksessa käytettävän veden vastaava lukema on 6.
Vaikka Kukkosella on muutamia ässiä kehitettynä hihaansa, joista muille tislaamoille ei saa kertoa, on tislaamojen välillä kuitenkin terve kilpailuasetelma. Ideoita, sähköposteja ja muita kommentteja vaihdetaan puolin ja toisin. Kaveria autetaan mäessä tarpeen tullen.
-Ainoastaan tislausprosessit ja juomien reseptit pidetään salassa, hän painottaa.
Vaikka juoman valmistumiseen liittyy paljon odottamista, on muu työ silkkaa käsityötä. Juomat pullotetaan pienellä linjastolla perheen kanssa yhteistyössä, kuten myös etikettien liimaaminen pulloon.
Pure Nordic Distillerin tarkkaan toimintatapaan pitää vielä palata tämän verran: tislaamon seinällä on tulostettuna useita kymmeniä eri versioita tislaamon logosta. Kukkosen sanoin 1/3-osa graafikon kanssa suunnitelluista versioista.
-Vaimoni varmisti että, logo kuin myös grafiikka näyttää mahdollisemman hyvältä. Onneksi graafinen suunnittelija, Ari Kostamo, löytyi tuttavapiiristä. Hän kyllä mainitsi, että käytimme aika reilusti aikaa suunnitteluun mitä normaalisti menee, Kukkonen naurahtaa.
Vaikka yritystoiminnasta onkin Pure Nordic Distilleryn ja Mikko Kukkosen tapauksessa kyse, on kyseessä kuitenkin loppupeleissä harrastus. Tunteja taikka euroja ei lasketa.
-Harrastukset maksaa, mutta en minä tätä euronkuvat silmissä tee. Siihen olisi helpompiakin tapoja. Tavoitteena on tehdä niin laadukasta ja puhdasta juomaa, kuin mahdollista. Tähän mennessä vodkaani on kehuttu pehmeän makuiseksi, eikä polta kuten massatuotteet.
-Tulevaisuudessa olen suunnitellut osallistuvani myös erilaisiin kilpailuihin, joten jos sieltä jotain kunniaa tulee, niin se määrittäkööt, olenko onnistunut tavoitteessani, Kukkonen toteaa lopuksi.
Kimmo Lehto