Salon Laulu-Sepot -kuoron seuraavan konsertin nimi on Muistojen Bulevardi, mutta tämä porukka ei vaeltele siellä hiljalleen, vaan pikemminkin kirmaavat iloisesti vihellellen. Jo pelkästään kuorolaisten haastattelu on hilpeää puuhaa, puhumattakaan hyvää mieltä tuottavista konserteista!
Kuoro on perustettu vuonna 1949, joten kyseessä on 75-vuotisjuhlakonsertti. Kuoronjohtajana vuodesta 2010 toiminut Joonas Pyöli kertoo konsertin sisällöstä tekemättä mitään suuria paljastuksia.
-Ensimmäisellä puoliajalla lauletaan säveliä 1950-luvulta ja toisella puoliajalla 60-luvulta. Lisäksi ohjelmistossa on ns. Seppo-hittejä, kuten Kotiseudun marssi ja vaativa, mutta hieno ja klassinen mieskuorolaulu Olav Tryggvason.
Muistan jälkimmäisen teoksen aiheuttaneen kuorolaisille harmaita hiuksia, mutta myös soineen upeasti kuoron 70-vuotiskonsertissa.
Kuoron yhteyshenkilö Heikki Ståhlström on luvannut houkutella ”alkuasukkaita” haastateltavaksi, yhtään ihan alkuperäistä laulajaa ei sentään riveissä enää ole. Viidestä hauskasta herrasmiehestä kuoroiältään vanhin on Risto Mertano, jolla on paljon mielenkiintoista kerrottavaa sekä kuorolaulun että Laulu-Seppojen historiasta.
-Liityin Laulu-Seppoihin vuonna 1981, mutta kuorolaulua olen harrastanut kyllä jo aiemmin, aloitin lapsikuorossa vuonna 1956. Valtaosa kuoroista on perustettu sodan jälkeen, sillä kokoontumiskiellosta johtuen vain harrastustoiminnan vuoksi saivat ihmiset kerääntyä yhteen. Kuorojen ohjelmiston kanssakin piti olla tarkkana, sillä isänmaalliset laulut saattoivat herättää valvontakomission huomion. Aikoinaan kuoronjohtajatkin olivat harrastelijoita, usein esim. kansakoulun opettajia.
Muita kauan mukana olleita kuorolaisia ovat vuonna 1988 mukaan tullut Jukka Pohjola, 1990-luvun alussa liittynyt Yrjö Saustila ja Seppo Tiainen, joka aloitti vuonna 2004. Erkki Leppäkoski teki uuden tulemisen vuonna 2015 oltuaan joitakin vuosia välillä poissa.
-Pitkään mentiin perinteisellä mieskuorolaululla ilman säestystä, ääniraudalla vaan annettiin äänet. Jokaisen kuorolaisen piti omalla kustannuksellaan ostaa Mieskuorolauluja 1-4, ne olivat paksuja opuksia.
-15–20 vuotta sitten kuoro oli henkitoreissaan: sekä yleisö että kuorolaiset oli niin iäkkäitä, että rollaattorit odottivat konserttisalin oven ulkopuolella. Monesti myös juhlakonserttien jälkeen jäi laulajia pois, niihin asti sinniteltiin.
Nykyinen kuoronjohtaja Joonas Pyöli aloitti vuonna 2010 ja alkoi niin sanottu uusi aalto, jonka ensimmäinen konsertti pohjautui Junnu Vainion lauluihin.
-Konserttisalit täyttyivät, onneksi vain kerran liput loppuivat!
Nykyiseenkin kuoroon otetaan kernaasti uusia jäseniä, vaikka toiminnan markkinointi ei Yrjö Saustilan mukaan ihan helppoa olekaan.
-Jos joku kavereista laulaa suihkussa tai muuten vaan kotosalla, niin kannattaa kääntyä kaverin vaimon puoleen. Mikäli hän on väsähtänyt miehensä rallatteluun, niin saattaapa rohkaista liittymään kuoroon!
-Ja kuoroharrastus lisää tutkitusti ihmisen elinikää seitsemällä vuodella, huomauttaa Jukka Pohjola.
Kuorolaulu on varmasti mukavaa, mutta harrastuksessa on Yrjön mukaan muutakin tärkeää: ”Pikku tsoukin heitto ja kaveriporukka”. Muut herrasmiehet nyökkäilevät.
Muistojen bulevardi -konsertti lauantaina 7.12. klo 18.00 kulttuuritalo Kivassa.
Elina Koskinen
