Marttojen teema-illassa opittiin kotivara-ajattelua

Valmistautuminen häiriötilanteisiin on taitoa, tietoa ja tarvikkeita

Taina Ahlfors ja Marja Leena Heino tekivät kypsentämättä valmistuvia avokado-leipiä.

Lounais-Suomen Martat järjestivät kotivaran ylläpitämistä ja käyttämistä käsittelevän koulutuksen kuun vaihteessa Armfeltin koululla.

Kouluttajana toiminut kotitalouden asiantuntija Riitta Laatu Lounais-Suomen Martoista kertoi, että välttämättä erillistä ruokavarastoa ei tarvitse olla, vaan kotivara on ajattelutapa. Kotivara on kodin ruokatarpeiston ylläpitämistä ja kierrättämistä siten, että ruokaa, vettä ja lääkkeitä on varalla vähintään kolmeksi päiväksi. Ja toisaalta ei unohdeta ruokaa seisomaan kaappien perukoille.
-Ajatellaan esimerkiksi, että myslipaketteja ei osteta montaa kerralla, vaan sitten kun edellinen paketti on avattu, ostetaan uusi paketti.

Mahdollisesti käytettävien ruokien varastoa ei siis tarvitse ylläpitää. Jokainen päättää kotivaransa ruoat lopulta itse, sillä ne kootaan omien mieltymysten mukaisesti.
-On turhaa pitää kaapissa anjovista ja säilykelihaa, jos niitä ei syö, toteaa Laatu.

Kotivaraa tarvitaan erilaisissa yhteiskunnan häiriötilanteissa, esimerkiksi sähkö- ja vesikatkojen, sekä vesihuollon häiriöiden yhteydessä. Muita kotivaran käyttötilanteita ovat esimerkiksi myrskyt, tulvat, sairaudet ja tapaturmat. Vuonna 2011 Suomessa koettiin Tapaninpäivänä myrsky, jolloin ilman sähköä oli enimmillään noin 200 000 ihmistä.
-Jos tuollaisessa tilanteessa on tulipesä kotona, niin jotenkin sitä pärjää. Mutta jos sellaista ei ole, niin kylmähän siinä alkaa tulla ja hankalaa muutenkin, Laatu sanoo.

Kotivara-illan teemana olikin ilman kypsennystä valmistuvat ruoat. Martat valmistivat kotivara-aineksista papusalsatacoja, kasvispastaa, avokadoleipiä ja raparperi-kookos-curd-kotivarakakun.

Marja Leena Heino ja Taina Ahlfors Salon Piritan Martoista kertoivat tulleensa teemailtaan, jotta saisivat lisää ideoita, mitä kaikkea kotivaran ruokatarvikkeista voi tehdä.
-Olen nyt vuoden verran kerännyt kotivaraa ja yrittänyt käyttää sitä järkevästi, mutta olen huomannut että osa ruokatavaroista tahtoo jäädä käyttämättä, sanoo Ahlfors.

Korona opetti Ahlforsille, että kotona täytyy aina olla ainakin puuro- ja hernekeittoainekset, jotta on ruokaa, jos kaupat menevät yhtäkkiä kiinni.
-Tein juuri viime viikolla suuren kattilallisen hernekeittoa, ja söimme siitä monta päivää. Loput säilöin kotivaraksi pakkaseen, kertoo Heino.

Kotivaraan kannattaa sisällyttää myös herkkuja, lautapelejä ja muuta ajanvietettä. Varsinkin lapsille saattaa oleminen käydä häiriötilanteessa kurjaksi, silloin herkut voivat parantaa oloa.

Kotivaran tärkein osa on vesi ja sitä tulisi varata ruokaan ja juomaan kaksi litraa henkilöä kohden vuorokaudeksi. Lisäksi muuksi käyttövedeksi tarvitaan kaksi ämpärillistä henkilöä kohden. Jokaisen kotona pitäisi olla myös puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri veden kuljettamista varten.
-Jos vettä ei tule ja kaupunki jakaa vettä säiliöautosta, silloin tarvitaan vesiastioita, kertoo Laatu.

Mielen kotivarasta puhuttaessa tarkoitetaan henkisen hyvinvoinnin ja kriisinkestävyyden taitoja. Tasapainoinen arki ja sen rutiinit luovat henkistä hyvinvointia ja parantavat jaksamista myös kriisien keskellä.

Yhdessä tekeminen tukee pärjäämistä häiriötilanteissa, joten puolin ja toisin naapuriapu on tärkeä asia.
-Suomalaiset ovat vähän arkoja pyytämään apua, joten olisi hyvä varmistaa naapureilta, että hekin pärjäävät häiriötilanteessa, muistuttaa Laatu.

Erilaiset taidot opettavat ylläpitämään kotivaraa esimerkiksi säilöntä ja luonnontuotteiden kerääminen. On hyvä taito, että osaa kierrättää ja käyttää hyväksi kaikki kuivakaapin tuotteet tai osaa opettaa muille kotivara-ajattelua.
-Minua huolestuttaa, kun on niin paljon sellaisia vanhan kansan taitoja, joita kukaan ei opeta meidän nuorille, toivoo Laatu.

Kirsi Kainulainen

Jaa uutinen:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on pinterest
Pinterest
Share on whatsapp
WhatsApp

Samasta kategoriasta: