Mieli Salon mielenterveys ry on kansalaisjärjestö, joka edistää mielenterveyttä auttamalla ihmisiä vaikeissa elämäntilanteissa tarjoamalla kriisi- ja psykososiaalista apua, Kriisikeskus Etapin toiminnanjohtaja Tuula Stenström selittää.
– Mieli Salon mielenterveys ry ylläpitää Kriisikeskus Etappia, jossa kriisityöntekijöinä toimivat koulutetut sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, kriisipalvelut ovat maksuttomia. Tarjoamme mielenterveyden ensiapu- ja vapaaehtoistoiminnan koulutusta sekä erilaisia ryhmätoimintoja. Meillä on tällä hetkellä listoilla parisen kymmentä vapaaehtoista.
Vapaaehtoiset toimivat valtakunnallisessa kriisipuhelimessa, Sekaisin- ja Solmu-chateissä sekä Tukinetissä. Kaikki yhteydenotot ovat anonyymejä sekä helposti saavutettavia matalan kynnyksen palveluja.
– Apua on saatavissa tällä hetkellä suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja arabiaksi, Stenström kertoo.
Kriisipuhelimeen soittavat eniten aikuiset ja ikääntyneet. Eriarvoistuminen on lisääntynyt paljon. Nuorilla on paha olo ja ahdistuneisuutta paljon.
– Sekaisin-chat on nuorille tarkoitettu palvelu, joka on laajasti auki virka-aikojen ulkopuolella. Nuoret mieluummin keskustelevat chatin välityksellä netissä kuin soittamalla. Siellä on myös nuoria päivystäjiä, alaikäraja on 18 vuotta. Solmussa-chat on suunnattu nuorille aikuisille ja varhaiskeski-ikäisille. Molemmat chatit tapahtuvat reaaliajassa ja ovat kertaluontoisia ongelmanratkaisuja. Tukinetin kautta voi saada pitempiaikaista neuvontaa ja sieltä vastataan kyselyyn viiden vuorokauden kuluessa.
Vapaaehtoisille tarjotaan perus- ja jatkokoulutuksia, työnohjausta ja virkistystoimintaa.
– Olemme Mieli ry:n jäsenjärjestö ja yksi Suomen viidestä puhelin- ja verkkoauttamisen kriisikeskuksista pyörittämässä valtakunnallista toimintaa paikallisen lisäksi. Pandemia-aika on lisännyt puhelin ja verkkoauttamisen tarvetta voimakkaasti, kriisipuhelimien soitot kasvoivat 60 % viime vuonna, Stenström selittää.
– Kynnys hakea hakea apua on madaltanut, ei ole häpeä hakea apua. Vapaaehtoisten kertomukset liikuttavat usein. Kaikenlaisia ja -ikäisiä vapaaehtoisia tarvitaan lisää, puhelinpalveluissa miehiä löytyy lisääntyvissä määrin. Toivomme nuoria lisää mukaan toimintaamme.
Seuraava vapaaehtoistyön peruskoulutus alkaa syyskuussa.
– Koulutuksia on pari kertaa vuodessa ja kerralla koulutetaan kahdeksasta kymmeneen henkilöä, kriisityöntekijä Tuija Suominen kertoo. Tällöin saadaan vuorovaikutus maksimoitua osallistujien kesken. Koulutus kestää 35 tuntia. Toki koulutus aloitetaan pienemmällekin ryhmälle. Peruskoulutus on kaikille sama, jatkokoulutuksia räätälöidään kiinnostuksen kohteiden mukaan.
– Vapaaehtoiset muodostavat yhteisön, jolla on yhteistä toimintaa ja joka jakaa vertaistukea toisilleen. Toiminta koetaan palkitsevaksi, kun saa auttaa muita. Vapaaehtoiset tarjoavat kuuntelua ja kohtaamisia ihmisiltä ihmisille.
– Aina vuoron jälkeen pidetään palaveri ja purkukeskustelu. Vapaaehtoinen voi aina siirtää puhelun kriisityöntekijälle, jos siltä tuntuu. Emme jätä vapaaehtoisia yksin. Harvoin tällaista tilannetta tulee kuitenkaan.
– Mieli ry:llä on oma palautekanava, josta saadaan paljon kiitosta kriisipuhelinpäivystyksestä. Päivystys on suuri apu hädän hetkellä, saa käytännön neuvoja tilanteen ratkaisemiseen sekä uusia näkökulmia ongelmiinsa ja soittaja saa puhua vapaasti sen verran kuin haluaa.
Vapaaehtoinen Liisa Iso-Markku kertoo, että kriisipuhelimessa vapaaehtoisena toimiminen auttaa ymmärtämään omaa elämään.
– Olen toiminut vapaaehtoisena nyt reilu pari vuotta. Ihmisillä on paljon ongelmia, omat ongelmat ovat lopulta pieniä. Kriisi on eri asia eri ihmisille. Rahankäyttöongelmat ovat selvästi kasvaneet.
– Koulutukset avartavat omaa ajatusmaailmaa, oppii muun muassa stressinkäsittelyä ja näkemään, mitä narsismi oikein on. Työnohjaus auttaa itseään jaksamaan.
– Purkukeskustelut vuoron jälkeen ja keskustelut työkaverien kanssa auttavat, välillä on hyvä kuulla, miten toiset olisivat hoitaneet jonkun tapauksen.
Taina on ollut vapaaehtoisena jo 13 vuotta ja käynyt erilaisia koulutuksia läpi, muun muassa hyvinvointivastaavan ja mielenterveyden ensiavun kansalaiskoulutuksen. Hän tekee puhelinpäivystystä.
– Päivystysvuorot jaetaan omien töiden mukaan ja pisimmillään yksi vuoro kestää kolme tuntia.
– Hyvinvointi on sosiaaliseen aktiivisuuteen kannustavaa toimintaa. Meillä on ollut aikoinaan tällaista toimintaa ja tapaamiset olivat esimerkiksi eri harrastuspaikoissa. Ryhmätoiminta tähtää hyvinvointiin ja se on samalla ennaltaehkäisevää. Täällä tuetaan hyvin vapaaehtoisten jaksamista.
– Omat asiat ovat lopulta hyvin. Olen ollut yllättynyt, etteivät puhelut ovat jääneet pyörimään mielessä vuoron jälkeen. Anonymiteetti auttaa siinä, vaikka puhelun aiheet voivat olla rankkoja itsetuhoisuudesta sosiaaliturvaan ja rahahuoliin.
Lopuksi Stenström toteaa, että ihminen kokee onnellisuutta ja tyytyväisyyttä, kun saa auttaa muita.
– Oma olo paranee, kun pystyy auttamaan muita.
10.10. on kansainvälinen mielenterveyspäivä.
Lisätietoja Kriisikeskus Etapin ja vapaaehtoisten toiminnasta löytyy www.mielenterveysseurat.fi/salo/
Tanja Virtanen
