Halikkolainen ravintoloitsija Orelso Vitam kääntelee sivuja suurista kansioistaan. Aukeama aukeaman jälkeen kätköistä paljastuu toinen toistaan söpömpiä Pokémon-kortteja, yhteensä 2000 kappaletta.
-Määrä on aika pieni, mutta toisaalta jokaisella kortillani on arvoa, Vitam mainitsee.
Hän on ansaitusti ylpeä kokoelmastaan. Se sisältää lähinnä harvinaisia, japanilaisia ja hologrammi-kortteja. Kokoelman helminä Vitam näyttää Rumble-kortteja, joiden taiteellinen tyyli poikkeaa vahvasti kokoelman muista korteista.
-Kortin arvo nousee, jos kuvassa on söpö Pokémon. Tällä hetkellä suositaan Umbreon-nimistä kettupokémonia, ja jos jollakin on Kuu-Umbreon-kortti, sen arvo voi helposti olla jopa 1500 euroa, Vitam haaveilee.
Vitamin lempipokemon ei ole Umbreon, vaan pikkuinen vyötiäinen Sandshrew. Sandshrew on söpö, ja sillä on kova kilpi suojanaan. Halutessaan Vitamissa ja vyötiäisessä voi nähdä jotakin yhteistä. Vitam on kasvanut varhaislapsuutensa Kuubassa. Maa kärsi kauppasaarrosta, ja Neuvostoliiton hajottua osa kuubalaisista perheistä sai arvonnalla mahdollisuuden uuteen elämään Yhdysvalloissa.
-Äitini voitti arvonnassa, myös isäni oli koko elämänsä haaveillut elämästä Yhdysvalloissa. Olin viisivuotias, kun aloitimme uuden elämän Miamissa, jossa vanhempani edelleen elävät. Eräänä päivänä tapasin Tinderissä suomalaisen naisen. Juttelimme kuukausia ja vierailin Suomessa. Täällä hämmästelin, kuinka turvalliselta kaikki tuntui. Lapsetkin kulkivat keskellä Helsinkiä ilman vanhempiaan! Suomi oli minulle tuntematon maa, mutta 2018 muutin Suomeen, perustin Saloon latinalaisen ravintola Cocinan ja järjestän siellä toisinaan sunnuntaisin nörtti-intoilijoiden keräilytapahtumaa.
-En kokkaa meksikolaista, vaan nimenomaan latinalaisamerikkalaista ruokaa, tacoja, koska ne maistuvat kaikille. Latinalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu monipuolisesti Etelä-Amerikan ja Karibian ruokia. Kuubassa en varmaan olisi kasvanut nörtiksi, sillä siellä ei ollut samanlaista kulttuuria. Yhdysvalloissa mainokset, pelit, elokuvat, sarjakuvat ja Pokémonit olivat koko ajan esillä. Aloin keräämään kortteja vasta aikuisiällä. Kasvoin Pokémon-buumin keskellä ja minulle ne merkitsevät nostalgiaa, Vitam pohtii.
-Pokémon-kortit ovat aikamoinen kaninkolo, Vitam myöntää. Alun perin, vuonna 1996, julkaistiin 151 kappaleen setti. Kaupoista löytyvät Pokémon-pakat ovat tärkeitä korttipelin pelaajille, mutta kortteja kannattaa kerätä ostamalla niitä yksitellen toiselta keräilijältä. Ensimmäisen setin lisäksi keräiltävää löytyy hahmon eri sukupolven eli generaation kehitysmuodoista, erikoiskorteista ja kerättävistä sarjoista.
-Pokémon on vain genre, ja sen sisällä voi keräillä, pelata, piirtää hahmoja ja vaikka mitä. Nykyään Pokémon-kortit ovat myös sijoitus. Korttien arvoa arvioidaan ja yksittäiset kortit voivat saada luokituksia, jotka nostavat korttien arvon pilviin. Silloin Kuu-Umbreon-kortin arvo voi nousta jopa moniin tuhansiin, Vitam sanoo. Hän ei itse pelaa korteillaan, vaan hänen mieleensä ovat tarinalliset tai strategiapelit.
-Pelaan itse Magic the Gathering-nimistä korttipeliä ystävieni kanssa. Pelaaminen on hyvä keino löytää ympärilleen samanhenkisiä ihmisiä, Vitam kertoo.
-Koska minulla on oma ravintola, päätin järjestää siellä tapahtumia, joissa voi ostaa, myydä ja vaihtaa niin Pokémon-kortteja kuin muutakin nörttiaiheista tavaraa. Ajattele, että ensimmäiseen tapahtumaan tuli 50 henkilöä! Pienessä ravintolassani oli aika ahdasta. Nörtti-sanalla on englannissa kaksi käännöstä: ”nerd”-sana viittaa mielestäni älykkyyteen, ”geek”-sana, jota itse suosin, viittaa intoilijaan. Koen, että olen Pokémon-intoilija, Vitam arvioi hymysuin.
-Meidän perheessä kaikki taitavat tykätä Pokémoneista, ja vaimonikin onneksi tukee harrastustani, Vitam nauraa.
Entä mitä sanovat hänen 3- ja 2-vuotiaat tyttäret?
-Pikachu! Pika-Pika! Eevee, tytöt kertovat asiantuntevasti. Molemmilla on omat suosikkinsa.
-Tytöille kerään vain söpöjä kortteja, Vitam tunnustaa pilke silmäkulmassa.
Jonna Hellberg-Pitkänen
