Salon keskustan alueella on tänä syksynä kunnostettu useita suojateitä madaltamalla reunakiviä. Kunnostustyöt ovat osa esteettömyyden toimenpidesuunnitelmaa sekä ”Avaimet kaikkiin oviin 2030” -hanketta.
Kaupunkistrategian yhteyspäällikkö Saija Karnisto-Toivosen mukaan kaupungilla on yhdenvertaisuussuunnitelma, joka päivittyy tarpeen mukaan.
– Lainsäädäntö esteettömyyden osalta on muuttunut vuosikymmenten aikana paljon ja muuttuu yhä. Tavoitteemme on kehittää kaupungin esteettömyyttä koko ajan yhteistyössä kaupungin yhteistyökumppaneiden, kuten Varhan kanssa, Karnisto-Toivonen avaa.
Kaupungin esteettömyyttä ylläpidetään ja edistetään yhteistyössä myös yksityisten kiinteistönomistajien kanssa, jotta palvelut ovat saavutettavia.
– Ei auta, jos vain kaupunki edistää esteettömyyttä, vaan muidenkin toimijoiden tulee olla mukana, jotta muutkin palvelut ovat kaikille avoimia, Karnisto-Toivonen kannustaa.
Esteettömyyden toimenpidesuunnitelma kuuluu ensi vuoden työlistaan. Tällä hetkellä ollaan tiedonkeruuvaiheessa.
Hänen mukaansa esteettömyyttä pyritään parantamaan erityisesti kaupungin infrassa ja leikkipuistoissa. Konkreettisena korjauksena lähiaikoina on jo parannettu keskusta-alueen suojateitä.
– Keskustan alueella kunnostettiin 15 suojatietä madaltamalla reunakiviä, Salon kaupungin tekninen johtaja Teemu Virtanen vahvistaa.
Sen lisäksi Helsingintiellä uusitaan kävelytien laatoitusta, suojateiden ylitysaikaa on pidennetty ja keskisaarekkeita parannettu.
– Esteettömyyskorjaukset tapahtuvat usein muun kunnostuksen yhteydessä. Joskus tarvittavat korjaukset ovat pieniä, mutta tärkeitä, Karnisto-Toivonen lisää.
Esteettömyys huomioidaan kaupungin uusia tiloja rakennettaessa ja vanhoihin tiloihin, joihin kuuluu hyvinkin vanhoja rakennuksia, pyritään muokkaamaan saavutettavammiksi mahdollisuuksien mukaan.
Koska työ kuuluu ensi vuodelle, ratkaisuja ja konkreettisia toimintatapoja mietitään vielä.
– Vammais- ja vanhusneuvostosta voisi esimerkiksi koota työpajoja, jotta he pystyvät antamaan näkemyksensä ratkaisuista, jotta heidän kokemustaan pystytään hyödyntämään, Karnisto-Toivonen pohtii.
Neuvostot ovat myös järjestäneet esteettömyyskävelyitä keskustan alueella, jotta ovat voineet tehdä huomioita. Karnisto-Toivonen kuitenkin muistuttaa, että esteettömyyden edistäminen on tärkeää koko Salon alueella.
Suomen sääolovaihteluissa esteettömyys tarkoittaa esimerkiksi kunnollista hiekoittamista ja auraamista. Kaupungin lisäksi kiinteistön omistajilla on velvollisuus huolehtia alueensa talvikunnossapidosta.
– Jos jossain huomaa puutteita, niistä voi ilmoittaa. Meillä on velvollisuus myös huomauttaa kiinteistön omistajia, jos he laiminlyövät velvollisuuttaan, Karnisto-Toivonen sanoo.
Esteettömyyteen kuuluu myös digitaalinen saavutettavuus: digitaalisessa muodossa oleva tieto esimerkiksi kaupungin verkkosivuilla, on oltava kaikkien saatavilla riippumatta henkilökohtaisesta taidosta, vammasta tai käytössä olevasta päätelaitteesta.
– Kaikkien julkisten organisaatioiden on noudatettava kansainvälistä digitaalisen saavutettavuuden ohjeistusta. Siinä määritellään muun muassa, että digitaalisten palveluiden sisältöjen on oltava luettavissa apuvälineiden kuten ruudunlukijan avulla ja että esimerkiksi painikkeet ja kuviot erottuvat riittävästi myös heikkonäköisille. Sisällön on oltava myös selkeää ja ymmärrettävää. Näihin on kaupungilla kiinnitetty huomiota esimerkiksi verkkosivujen ylläpitäjiä kouluttamalla, mutta aina on toki parannettavaa, kaupungin viestinnän suunnittelija Jonna Elovaara sanoo.
Salon kaupungin sivujen sisältöä ylläpitää noin seitsemänkymmentä henkilöä ja heidän lisäkseen sisältöä tuottaa vielä useampia asiantuntijoita, joten sisällön kirjo on laaja.
Puolivälin etappi
“Avaimet kaikkiin oviin” hanke on ensi vuonna puolessa välissä ja kuntavaalien jälkeen on edessä uuden valtuuston perehdyttäminen.
Salon kaupunki tavoittelee muun muassa UNICEFin lapsiystävällinen kunta tunnustusta. Kaupungin toimintasuunnitelma tunnustuksen saamiseksi arvioidaan ensi vuonna. Onnistuneen kehittämistyön tuloksena UNICEF myöntää Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen.
Sen jälkeen kunta sitoutuu seuraavaksi neljäksi vuodeksi lapsiystävälliseen kehittämistyöhön.
Nelli Spännäri
