Perniön museon kokoelmiin kuuluu joukko hienoja kelloja. Yksi niistä on syyskuussa 1933 museon kokoelmiin lahjoituksena saatu tsaari Aleksanteri II:n kuvalla varustettu taskukello. Tsaarilla oli tapana jakaa tällaisia omalla kuvalla varustuttuja taskukelloja lahjoina alamaisilleen. Lahjakellon saattoi saada vaivan palkaksi esimerkiksi soutaja tai kyytimies, jonka palveluksiin keisari joutui turvautumaan laajoilla matkoillaan. Vahinko vain, että tarina Perniön kellon saamiseen johtaneesta uroteosta jäi aikoinaan tallentamatta museon kokoelmiin.
Kellon tulo perniöläiseen yhteisöön oli aikoinaan merkkitapaus. Kyse ei nimittäin ollut mistään tavallisesta venäläisestä kellosta, vaan Sveitsistä tilatusta arvokkaasta länsituotteesta ja statussymbolista. Sitä kelpasi esitellä Perniön markkinoilla.
Toisaalta keisarillinen lahja oli käyttäjälleen hienovarainen muistutus yhteiskunnallisesta valtahierarkiasta. Katsoessaan kelloa saaja tiesi, kenen aikaa hän käytti.
Aleksanteri II:n oli Suomen suuriruhtinaskunnan hallitsijana vuosina 1855-1881 eli 26 vuotta. Aleksanteri II tunnettiin Suomessa hyvänä hallitsijana, joka muun muassa kutsui vuonna 1863 uudelleen koolle valtiopäivät, jotka edellisen kerran olivat saaneet kokoontua vuonna 1809. Suomalaiset saivat Aleksanterin aikana myös oman rahan, Suomen markan.
Tässä sarjassa nostamme esiin Salon historiallisen museon kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. Tervetuloa mukaan Salon tarinan äärelle!
Mikko Kero
Salon historiallinen museo
