Kirsi Uusitalo
Minna Vartiainen kuuluu Salon Urheiluautoilijat -kerhoon ja talkoilee vapaa-ajallaan rallien parissa.
Innostus rallitapahtumiin juontaa omasta perheestä.
– Isäni ja veljeni ovat olleet monta vuotta mukana Salon Urheiluautoilijat ry:n toiminnassa kaluston puolella. Isä kysyi minulta kerran, että tulisinko auttamaan ravintolan puolelle, kun sieltä puuttuu henkilöitä. Tarvitaan paljon väkeä, että saadaan yhdet rallit järjestettyä. Minun piti olla tuuraamassa vain se yksi päivä kesällä, mutta loppuvuodesta olinkin jo jäsen kerhossa. Seuraavana vuonna minut nimitettiinkin ravintolapäälliköksi, Vartiainen selvittää.
Vartiaisen isä ja veli talkoilevat auttamalla rakennuspuuhissa valmistamalla muun muassa tienviittoja. Vartiaisen mukaan kuitenkin kaikki kerholaiset tekevät vähän kaikkea, hän on itsekin ollut auttamassa liikenteenohjauksessa. Vartiainen toivottaa kaikki kiinnostuneet mukaan kerhon toimintaan.
– Kerho järjestää myös tapahtumia, joihin ei mennä töihin vaan pitämään hauskaa. Kerhoilta järjestetään joka kuukausi arki-iltana ja siellä on vähän koulutustakin, Vartiainen kertoo.
Hänen mukaansa harrastuksessa on monia hyviä puolia.
– Jokainen ralli on erilainen. Tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä ja ralleissa näkee paljon erilaisia ihmisiä. Lisäksi meidän koko tiimimme on niin hyvä, että on kiva tehdä töitä yhdessä. Kesällä on tietysti kaikkein kivointa, kun silloin on lämmintä ja muutenkin mukavaa. Talvella voi tulla peruuntumisia, nytkin sprinttikisaa varten ei pystytty tekemään rataa suojasään takia.
– Viimeksi olen ollut talkoissa SM-kisoissa syksyllä. Sitä rallia rakennetaan puoli vuotta, koska se on niin iso tapahtuma ja kaikki grillit sekä kahvilat pitää rakentaa erikseen. Tavaratilaukset olivat minun vastuullani. Viime SM-ralleissa maali oli Metsämäessä, mutta olin itse Paimiossa muonittajana varikolla. Rallin lopuksi järjestetään bileet ja maalissa on joku esiintyjä, tätä kaikkea hoitamaan tarvitaan ihan oikeasti paljon väkeä, Vartiainen tähdentää.
Hän on ollut mukana talkootoiminnassa aiemminkin järjestämässä 4H-kerhoa lapsille. Kerhossa leivottiin, askarreltiin, kesällä pelattiin jalkapalloa tai järjestettiin jotakin muuta ulkoharrastusta.
Kahvila Wilhelmiinassa työskentelevä Vartiainen päätyi omien sanojensa mukaan työhönsä osin sattumalta.
– Selasin työvoimatoimistossa ilmoituksia ja kiinnitin huomiota ilmoitukseen, jossa mainittiin kahvila Willie Oy. Kävelin kahvilan ovesta sisään, koska ilmoituksessa sanottiin, että tule käymään, jos olet kiinnostunut paikasta. Juttelimme pomon kanssa ehkä kymmenen minuuttia ja se oli sillä selvä. Tämä oli minun paikkani, Vartiainen kertaa hyvillään.
Hän pitää työssään erityisesti asiakaspalvelusta.
– Ja siitä, että saa toteuttaa itseään, kun sämpylät ja pullat leivotaan itse. Kanta-asiakkaat piristävät päivää, kun näkee taas tutut kasvot. Siitä myös tietää, että on tehnyt jotain oikein, kun ihmiset tulevat takaisin samaan kahvilaan.
Kun sekä työ että harrastus liittyvät ruokaan, voi catering-alan palveluvastaavaksi valmistuneen Vartiaisen olettaa suhteutuvan asiaan intohimoisesti.
– Voi sen niinkin sanoa. Leipomisesta pidän erityisesti. Liivatteella hyydytetty juustokakku on bravuurini, ei sellainen, joka laitetaan uuniin. Rallimuonittajana ei kuitenkaan valmisteta ruokia itse, vaan ne tulevat valmiina ja lämmitetään.
Paljasjalkainen salolainen viihtyy kotikaupungissaan.
– Kyllä minä tykkään. Paikassa ei ole mitään vikaa, mutta ihmiset eivät aina ole yhtä avoimia kuin ehkä kannattaisi olla. Itse tulen kaikenlaisten ihmisten kanssa toimeen, Vartiainen muotoilee.
Työn ja harrastuksen sovittaminen yhteen sujuu yleensä ongelmitta.
-Rallit ovat yleensä viikonloppuisin, joskus joudun pyytämään lauantaita vapaaksi. Kaikki on ihan hyvin onnistunutkin. Tämä on ihan vapaaehtoista työtä, ei aina ole pakko suostua lähtemään mukaan. On ihan itsestä kiinni, miten jaksaa.
– Omien tapahtumien järjestämisen lisäksi autamme muita kerhoja tapahtumien järjestämisessä muilla paikkakunnilla. Menemme auttamaan esimerkiksi liikenteen järjestämisessä.
Vartiaisen tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluvat ainakin hiljattain hankitun omakotitalon pihan kunnostustyöt.
– Silloin, kun minulla ei ollut vielä perhettä, haaveilin omakotitalosta ja perheestä. Olen nyt saanut ne jo, ja minulla on hyvä työpaikka. Tarvitseeko ihminen enempää? Nyt on hyvä olla. Ainahan sitä voi haaveilla jostain, omasta pienestä kahvilasta. Mutta nyt kun olen päässyt Wilhelmiinaan ja yhteistyö pomon kanssa sujuu, olen ajatellut, olisiko minusta sittenkään yrittäjäksi varsinkin, kun on nähnyt, millainen yrittäjän arki on. Parempi ehkä vieläkin pysyä ihan työntekijänä. Tein kyllä lopputyöni yrittämisestä, baarin tai yökerhon perustamisesta.
Minna on ostanut vanhemmiltaan lapsuudenkotinsa, jonka puutarha kaipaa siivousta. Varsinaisesti puutarhatyöt ovat enemmän Vartiaisen miehen heiniä. Vartiainen lisää kujeilevasti, että mies on luvannut, että emäntä pääsee auttamaan tulevana keväänä, kun pihasta aletaan tehdä enemmän oman näköistä. Ennen omakotitaloa perhe on asunut rivitalossa pienine pihoineen, joten paljon uutta on luvassa, kun isoa uutta pihaa aletaan raivata ja kunnostaa.
