Kalevalan päivänä 28.2. juhlistetaan Elias Lönnrotin kokoamaa Suomen kansalliseeposta, Kalevalaa. Ilmestymisensä jälkeen Kalevala on innoittanut taiteilijoita taidemaalareista teatteriin. Perttelissä asuva Erika Malkki on myös tulkinnut Kalevalaa. Pohjatar -nimisessä sooloesityksessään Malkki tulkitsee Kalevalan kenties tunnetuimman roiston, Louhen, elämää fyysisen teatterin ja nukketeatterin keinoin.
-Työni ajavana voimana on halu tuoda maailmaan enemmän myötätuntoa ja empatiaa. Mielestäni taide on siihen hyvä keino.
Malkki on toiminut taiteen parissa yli 30 vuotta.
-Kuusivuotiaana aloitin tanssin, ja teininä teatterin. Maalannut olen koko ikäni. Ilmaisutaidon lukion kautta tieni vei Suomen Teatteriopistoon Tampereelle ja Turun Taideakatemiaan, jossa opiskelin nukketeatterin lisäksi sirkusta ja teatteria. Rakastan sanoja ja kuvia, jonka lisäksi koen tunteet hyvin kehollisina. Itselläni on myös aina ollut myös suuri tarve liikkua, Malkki mietiskelee.
-Pohjatar on hyvin monitasoinen ja symbolinen esitys. Vuosien varrella olen painottanut siinä eri tulkintoja muun muassa seksuaalisesta väkivallasta ja lapsen kuolemasta. Aina se on käsitellyt vihan tunteiden haltuun ottamista ja voimaantumista, minulle henkilökohtaisestikin tärkeitä aiheita, Malkki myöntää.
-Olen kasvanut kiltiksi tytöksi ja ollut siinä uskossa, ettei vihan tunteita saa ilmaista. Niinpä kärttyisä akka alkoi nakertaa minua sisältäpäin. Tämän piilotetun voiman halusin tuoda esiin ja valjastin Louhen tarinan sitä tukemaan. Edelleen saan olla tarkkana liiallisen miellyttämisen halun ja omien tarpeideni puolustamisen kanssa. Mielestäni toisia pitää ymmärtää, mutta väärin kohtelua ei pidä hyväksyä. Ihailen Louhen vahvaa toimijuutta, Malkki kertoo.
Kalevalan pariin Malkki on etsiytynyt jo alakouluaikana.
-En ymmärtänyt, miksi Louhi esitettiin pahana. Ihmettelen, miksi Louhen äitiys on tulkittu pahuuden kautta. Miksi hän ei saanut puolustaa omaisuuttaan tai järjestää tyttärilleen parhaat mahdolliset naimakaupat? Näen Louhen rakastavana ja järkevänä äitinä. Sammon kerrottiin tuovan yltäkylläisyyttä. Minulle elämän yltäkylläisyyttä ovat lapseni, Malkki pohtii.
-Äitiys on elämässäni kauhean vahva voima. Välillä feminismini on koetuksella, kun äitiys vie minua. Koen, että kaikkein tärkein tehtäväni on kasvattaa lapsistani tässä maailmassa pärjääviä ihmisiä. Uskon, että jos lapset kyllästetään rakkaudella ja huolenpidolla, niin he kyllä pärjäävät. Malkki tahtoo kiinnittää lukijan huomion Kalevalan symboliseen puoleen sekä eri aikakausina vallinneisiin Kalevalan lukutapoihin.
-Kalevala on myös vahvasti symbolinen teos. Lopussa Louhi menettää valtansa ja muuttuu kyyhkyseksi. Tämä on tulkittu häviämisen ja kukistumisen merkiksi. Mutta entä jos Louhi pääsikin rauhaan? Louhen tarina loppuu vallan menetykseen. Louhi muutetaan kyyhkyseksi. Voisi myös ajatella, että Louhi saa tavallaan rauhan itselleen. Louhi asettaa tytärtensä kosijoille kaikenlaisia tehtäviä, esimerkiksi Lemminkäisen käsketään ampumaan Tuonen joutsen yhdellä nuolella. Tätä voidaan tulkita myös yhteen ajatukseen, elämän ykseyteen ja korkeampaan Minään keskittymisenä – ja minusta tuntuu, että se tekisi kyllä Lemminkäiselle ihan hyvää, Malkki nauraa.
-Kalevala on tärkeä teos Suomen itsenäistymisen kannalta, mutta Kaikki tarinat heijastava aikansa arvoja. 1800-luvulla naisen asema oli yhteiskunnassamme hyvin alisteinen ja hallitsevassa asemassa oleva Louhi, nainen, on kuvattu epäluonnollisena ja pahana olentona. Tänä päivänä kehottaisin lukijoita tutustumaan myös Kalevalan nykytulkintoihin, jolloin naisten roolia voidaan tulkita toisesta kulmasta. Naiset näyttäytyvätkin voimakkaina oman tiensä kulkijoina.
Tulevaisuudessa Malkki hoivaa lapsiaan, työstää uutta tanssillista sooloteosta ja sunnittelee myös jonain päivänä maalaavansa ammatikseen.
Jonna Hellberg-Pitkänen
