Aivan pihalla – Suomusjärven kesäteatteri
Käsikirjoitus ja ohjaus: Arto Nieminen
Melissa Koponen
Idealtaan koomisen osuva näytelmä on monella tavalla kunnianosoitus pitkään yhdessä tehdylle teatterityölle. Arto Niemisen käsikirjoittama ja Samuli Jokisen musiikillisesti sovittama ja säveltämä ”Aivan pihalla” on kesäteatterinäytelmä, joka kertoo kesäteatterinäytelmän tekemisestä.
Suonäppien 40-vuotisjuhlanäytelmä sai ensi-iltansa viime lauantaina, Suomen kesään sopien epävakaissa säätunnelmissa – johan sateen, hyttysten ja makkaratarjoilun pyhästä kesäteatterikolminaisuudesta oli tullut vitsailtuakin.
Loppujen lopuksi niin esiintyjät kuin yleisö selvisivät vain pienellä sadekuurolla. Kampaukset eivät sotkeentuneet eivätkä meikit levinneet, ja leppoisa tunnelma säilyi alusta loppuun.
Näytelmän tarinassa tutustutaan kesäteatterinäytelmää työstävän teatteriporukan elämään. Tähän kuuluu tietysti monia harrastuksesta tuttuja lainalaisuuksia: väkeä puuttuu harjoituksista, vuorosanoja ei muisteta, eikä uusi ohjaaja Ilona (Iira Lucenius) meinaa ansaita näyttelijöiden kunnioitusta ”jätekeisarista” kertovalla näytelmällään. Kaikkea tätä sotkee lisäksi murheet teatterin rahoitusongelmista ja tulevaisuudesta – näyttelijöiden välisistä suhdekiemuroista puhumattakaan.
Aivan pihalla -näytelmän hahmokaarti on ikäjakaumaltaan laaja ja värikäs, kuten teemaan hyvin sopii. On kokenutta konkaria ja nuorta polvea. Hahmot ja hahmojen tarinat sekä kemiat sointuvat toisiinsa todenmukaisesti, mutta draaman henkeä noudattaen.
Varsinkin Suonäppiläisten näyttelijäveteraanit hahmoineen tekevät vahvan vaikutuksen katsojaan letkeällä olemuksellaan ja miellyttävällä, selkeällä artikulaatiollaan. Teatteriporukan vanhat koirat Ulle (Urpo Heinonen), Juice (Juhana Manner) ja puolikuuro Jori (Jorma Kutila) klassisine ”isojen poikien lauluineen” muistuttavat onnistuneesti vanhojen suomifilmien tutuksi tekemistä hahmotyypeistä. Huuli lentää lauseesta toiseen eikä liian pyhiä puheenaiheita olekaan, etteikö näyttelijäkaverien kesken niistä voisi vitsiä väännellä.
Harmi vain, ettei uudella ohjaajalla tahdo riittää kärsivällisyyttä tähän leikkiin.
Hahmojen repliikeistä saa enimmäkseen hyvin selvää aina katsomon takaosaan asti. Paikoin musiikki ylittää näyttelijöiden lauluäänen ja sanoja joutuu arvailemaan, mutta koreografia ja muu lavalla nähtävä tekemisen meininki toimivat yksiin ja tukivat toisiaan silloinkin, kun sanoitukset menivät ohi korvien.
Näytelmässä on muutenkin kautta tarinan valittu osuvasti – ja osaavasti – kuhunkin hetkeen sopivat kappaleet. Mukana on niin tuttuakin tutumpia kuin vieraampia lauluja. Näytelmää varten on myös tehty kolme aivan uutta laulua, joista varsinkin tarinan loppupuolella kuultava nimikkokappale, Aivan pihalla, on hauska ja hyväntuulinen niin sanoitukseltaan kuin melodisesti.
Kokonaisuutena Suonäppien tämän vuoden tuotos on vahvan klassinen esimerkki kesäteatterinäytelmästä niin tyyliltään kuin tunnelmaltaan. Tarinan aikana riitaannutaan ja rakastutaan ja ratkotaan ongelmia, eikä sanallinen säilä ole jäänyt huotraansa. Paikoin letkautukset ovat myös mukavan omaperäisiä. Tilannekomiikka on vitseissä niiden kantava voima, mikä sopii näytelmän tavallista ihmiselämää ja harrastuspiirejä heijastelevaan maailmaan.
Henkilöhahmojen suuri määrä tekee tosin hieman hankalaksi päästä tarinaan jyvälle, sillä katsojalla on työtä yrittäessään muistaa kuka oli kuka, ja kenen kanssa tällä olikaan vispilänkauppaa tai kalavelkoja – tai kenties molempia. Ilmiö kuitenkin helpottaa tarinan edetessä ja loppua kohden hahmot käyvät jo varsin tutuiksi, jolloin kokonaisuus sinetöityy sopivasti jäämällä hieman auki.
Aivan pihalla -näytelmä kysyy toistamiseen, kuinka teatterin tulevaisuuden käy, ja että toteutuvatko pienen ihmisen sokerihipuin kuorrutetut unelmat kuten elokuvissa. Niin uhka- kuin haavekuvien maalailusta huolimatta tarina näyttää toteen myös yhden elämässä aina väistämättömän tosiasian.
Vastaukset kaikkiin suuriin kysymyksiin voi vain aika näyttää – niin myös sen, miten käykään, kun yhteisen projektin äärellä ollaan alusta loppuun aivan pihalla.
Esitykset jatkuvat 2. elokuuta saakka.
