Rekijoella asuvan Eeka Laaksosen (11) kesä on ollut kiireinen, kun motocross-harrastus on vienyt kilpailusta toiseen ympäri Suomea. Yhteensä seitsemän eri kilpailua eri paikkakunnilla sisältävä Suomen mestaruussarja kokoluokassa 65cc toi Eekalle parhaimmat pisteet ja Suomen Mestaruuden. Kaiken kaikkiaan 117 nuorta (7-12) kuskia kiersi näissä kisoissa kesän aikana.
Eekan innostus motocrossiin on herännyt ihan pienenä perheen parissa, sillä isoveli Eemeli näytti mallia ja Eeka seurasi crossiradoilla ja varikoilla isoveljen menoa.
-Muistan, kuinka Eeka vähän päälle 2-vuotiaana katsoi Jussi Seljaksen moottoripyörätemppuja televisiosta ja halusi heti omalla potkumopollaan kokeilla vastaavaa temppua, ei kuitenkaan heti onnistuen, mutta pettymyksestä toivottuaan halu oli kokeilla uudelleen, muistelee isä Markku Laaksonen Eekan ensimmäisiä temppuja.
Ei ollut ihme, että Eeka kipusi pyörän selkään jo 3-vuotiaana ja pian jo osallistui elämänsä ensimmäiseen kilpailuun. Ensimmäinen crossipyörä oli Yahama Pw50, mutta vaihtui pian KTM 50-mopoon. Eeka on ehtinyt saavuttaa jo monia mitaleja, muun muassa joukkuekisoissa SM-kultaa ja -hopeaa. Suomen Moottoriliittokin on myöntänyt Vuoden Tulokas-palkinnon. Nuoresta iästään huolimatta hänellä on jo runsaasti kokemusta ja menestystä.
Eekan pikkuveli Retu Laaksonen ajaa myös motocrossia. Perhe teki merkittävän valinnan elämässään ja muutti keväällä Lohjalta maalle Rekijoelle, jotta poikien harrastusmahdollisuudet olisivat paremmat. Omalle tontille saatiin tehtyä oma harjoittelurata ja nyt treenit sujuvat helpommin. Samalla pojat vaihtoivat koulua ja käyvät nyt Komisuon koulua.
-Koululle suuret kiitokset siitä, että siellä on ollut joustoa ja on saatu mahtava tuki, sillä poissaoloja tulee vuoden aikana kilpailujen vuoksi, kiittelevät vanhemmat, Markku ja Laura Laaksonen.
-Opettajat ovat antaneet tehtäviä poissaolojen ajaksi ja ne hoituvat opettajilta saatujen ohjeiden mukaan. Olemme muutenkin viihtyneet todella hyvin täällä Rekijoella.
-Tämä on koko perheen harrastus, kertoo Markku Laaksonen.
-Minä olen mekaanikko ja valmentaja ja äiti Laura hoitaa muonitukset ja pyykinpesun sekä Facebook-päivitykset Eekan sivuille. Kisoissa ja treeneissä kuljemme yhdessä koko perhe. Motocross-harrastuksessa on paljon huolehdittavaa varusteista pyörien varaosiin ja huoltoihin. On hyvä olla muun muassa kontaktit kunnossa hyviin palveleviin huolto- ja varaosaliikkeisiin, kertoo isä Markku.
Ajovarusteet on pojilla oltava jatkuvasti kunnossa, jotta turvallisuus on paras mahdollinen. Pyörillä on oltava myös liikennevakuutukset vaikka niillä ei ajeta maanteillä.
-Ensi vuosi on vielä avoin, siinäkin on tehtävä valintoja, ajaako Eeka Suomessa vai ulkomailla.
-Ulkomailla olisi mahdollista ajaa kovatasoisia EM-kisoja haastavilla radoilla, mikä taas auttaisi kehityksessä, mutta se vaatii paljon lisää sponsoreita ja tukijoita.
-Yksi vaihtoehto on myös Viron sarja, sillä Virossa on hyvät radat ja kova taso. Talvi kuitenkin treenataan niin paljon kuin mahdollista, Suomessa ulkona ja Virossa Adrenalin Areenalla, suunnittelee Markku Laaksonen.
-Eeka on harjoitellut useita vuosia ja tuhansia tunteja ja nyt se näkyy menestyksessä. Merkitystä on myös sillä, että poika on hyvin innostunut harrastuksestaan.
Vantaalla on ensi elokuussa MM-kisat, joihin Eeka tähtää yksilökisoihin.
-Haluan olla maailmanmestari, Eeka sanoo tavoitteistaan.
Kilpailufiiliksistään Eeka kertoo, että jännitystä on, mutta se häviää heti kun puomi kaatuu ja pääsee vauhtiin, silloin tulee mahtava fiilis ja oikein adrenaliinipommi.
-Kisoissa ajetaan 40 hengen erissä ja heti alussa on päästävä ensimmäisten joukkoon, muuten aikaa menee ohitteluihin, Eeka kommentoi.
-Jokainen erä on ajettava ihan satasella keskittyen, sillä muuten voi tehdä virheitä, kaatua tai jopa loukkaantua.
-Olen saanut ihan älyttömän paljon hyviä kavereita motocrossin parista ja meillä on tosi hyvä yhteishenki. Varikoilla ketään ei kiusata vaan autetaan, jos jollain on joku ongelma vaikka varaosien tai huollon kanssa ja vanhemmatkin ovat kavereita keskenään. Kilparadalla taas jokainen kilpailee yksinään, mutta kun kypärät otetaan pois, ollaan taas samanlaisia pojan koltiaisia kaikki.
Pitkät kilpailumatkat eivät kuulemma Eekaa väsytä, kun perhe kulkee vanhalla kirjastoautolla, josta on tehty matkailuauto, joten matkalla ehtii nukkua.
-Menen myös kisaa edeltävinä iltoina aikasin nukkumaan, viimeistään kahdeksalta olen jo sängyssä rauhoittumassa. Kisapäivät alkavat aamulla klo 7 aikaan yhteislenkillä tai sitten käyn iskän kanssa radan läpi vielä kertaalleen, jos on vaikka satanut yöllä, koska rata voi muuttua paljonkin.
-Vaikka ei oikeastaan mitään lomareissuja koskaan tehdä, niin ei se meitä Retun kans haittaa, tää on meidän mielestä parasta, kun kuljetaan yhdessä koko perhe ja iso kaveriporukka. Me tehdään crossikavereiden kans paljon muutakin kilpailuviikonlopun aikana, heitetään paljon frisbeegolfia, pyöräillään, skuuttaillaan, uidaan ja ihan vaan hengaillaan ja jutellaan, iloitsee Eetu vilpittömästi.
Teija Tuulimäki
