Maailmanluokan animaatioon perustuva musikaali Salon kaupungin harrastajateatterissa?! Pelkkä ajatuskin tuntuu unennäöltä, ja suuresta unelmasta tässä onkin kysymys. Ohjaaja Peter Nyberg oli ajan mittaan harrastuksenaan kääntänyt suomeksi Dreamworks-yhtiön The Prince of Egypt -animaatioelokuvaa, ja Salon Teatteri haki ja sai omaksikin hämmästyksekseen esitysoikeudet. Kannattaa haaveilla isosti!
Egyptin prinssi -elokuva sai ensi-iltansa vuonna 1998, ja se oli aikanaan kallein animaatioelokuva mitä siihen mennessä oli tehty. Ilmeisesti myös työläin, sillä sen tekemiseen meni neljä vuotta. Tarina on tuttu useimmille meistä: pohjana on Raamatusta löytyvä toinen Mooseksen kirja, Exodus. Heprealaiset raatavat orjina Egyptissä, ja heidän vapauttamisekseen tarvitaan paitsi Mooses, myös Jumalan lähettämät kymmenen vitsausta. Juoni seuraa melko uskollisesti Raamatun kertomusta, mutta keskiöön on nostettu Mooseksen vastavoimaksi hänen kasvinveljensä Ramses, Egyptin tuleva faarao.
Näytelmän ajattomat ja tärkeät teemat ovat syvemmällä kuin seikkailullisissa tapahtumissa. Yhteiskuntaluokkien epätasa-arvo korostuu ja saa miettimään, ettei kellään ole oikeutta pitää toista orjanaan. Erilaiset intressit aiheuttavat teoksessa sotia, kuten yhä edelleen. Keskusteluyhteys kannattaa kuitenkin säilyttää, ja sen näytelmä tuo esille kauniisti ja liikuttavasti.
Egyptin rakentaminen Vuohensaaren rantamaisemaan ei ole käynyt ihan käden käänteessä. Lavastuksen suunnitellut Timo A. Aalto on saanut käyttää runsaasti luovuutta esimerkiksi Mooseksen ihmetekojen visualisointiin, ja onnistunut erinomaisesti. Kannattaa käydä toteamassa miten Punainenmeri jakautuu! Valotaiteilijana tunnetulla Aallolla on näkemystä ja taitoa hallita kokonaisuuksia. Näyttämökuvien vaihdossa tehdään näyttelijöitten toimesta taatusti millintarkkaa ajoitusta vaativaa työtä. Marjo Haapasalon suunnittelemassa puvustuksessa on oivaltavasti selkeä ero orjien ja faaraon perheen vaatetuksen välillä: heprealaiset ovat harmaata massaa, egyptiläiset silmiä hivelevän kauniisti puettuja. Alisa Oksasen kampaukset ja naamiointi täydensivät visuaalisen ilmeen.
Peter Nyberg on ohjannut Vuohensaareen aiemmin kaksi menestyksekästä näytelmää, mutta siitä huolimatta näin suuren produktion tuominen näyttämölle tuntui katsojastakin jännittävältä. Kokemus oli kuitenkin nautinnollinen: esitys on niin uskottava ja mukaansa tempaava, että se pitää koko ajan otteessaan. Tarina dramaattisuudessaan sopii loistavasti näytelmän aiheeksi, ja Peter Nyberg on saanut ison näyttelijäjoukkonsa toimimaan upeasti.
Musiikin johdosta ja laulujen harjoituksesta on vastannut Roope Pelo. Vaikkei musikaalien laulut aivan oopperaa vastaakaan, niin ne ovat äänellisesti vaativia ammattilaisillekin. Vuohensaaressa hoituu yksinlaulutkin varsin kelvollisesti, ja oikea musiikillinen ilotulitus koetaan kuorokohtauksissa. Uskallan väittää, että mikä tahansa ammattinäyttämö olisi ylpeä tästä porukasta! Venla Viisasen koreografiat sopivat loistavasti näytelmän henkeen. On suuri taito saada tanssit näyttämään helpoilta, kun takana on kuitenkin kymmenien tuntien harjoitukset. Näyttelijöiltä vaaditaan sekä kuntoa että koordinaatiokykyä kun tanssiessa myös lauletaan.
Vahvasta näyttelijäjoukosta on vaikea nostaa esiin yksittäisiä suorituksia. Päähenkilöistä Jerry Sarlinin herkkä ja vivahteikas tulkinta Mooseksesta sai välillä kyyneleet silmiin. Ramseksen roolissa nähty Maunu Toivari ilmensi riipaisevasti hahmon ristiriitaisuutta. Tarinan roisto oli ylipappi Hotep, josta Pasi Nikula teki todella inhan tyypin eli onnistui roolityössään hienosti. Sipporan roolissa Maria Ahmed herätti ihastusta sekä tanssillaan että laulullaan.
Kyseessä on sen luokan spektaakkeli, että käytän vanhaa sanontaa: jos käyt vain yhdessä kesäteatterissa, niin valitse tämä. Tai vielä mieluummin: käy useammassa!
Ohjaus ja suomennos: Peter Nyberg, Musiikin johto: Roope Pelo, Koreografia: Venla Viisanen, Lavastuksen suunnittelu: Timo A. Aalto, Pukusuunnittelu: Marjo Haapasalo, Äänisuunnittelu: Jouni Lehtonen, Naamioinnin ja kampausten suunnittelu: Alisa Oksanen, Tuotanto ja viestintä: Susanna Karhu, Ohjaajan assistentti: Kris Mäki, Tanssikapteeni: Aisla Haapamaa, Esitysteknikot: Matias Kuisma, Hele Suvanne, Laulujen taustanauhat: Music Theatre International / MTI Player
Lavastuksen valmistus: Jerry Alajoki, Timo A. Aalto, Jose Leino, Sofie Aalto, Juliet Aalto, Tanja Aalto, Pukujen valmistus: Marjo Haapasalo, Maria Sulonen, Vilma Vaara, Pukuhuolto: Vilma Vaara
Naamioinnin ja kampausten huollot: Mia Czakan, Tarpeisto ja naamioiden valmistus: Peter Nyberg, Kris Mäki, Tarpeiston huolto: Kris Mäki, Heprean kielen ääntämisopetus: Manna Kabanova, Kauhuliikekielen koordinaattori: Helmi Oja, Valokuvat: Peter Linden, Frans Rinne, Graafikot: Emma Brandt, Pasi Vainonen, Traileri: Tommi Lindgren, Markkinointi: Johanna Kuusenoja, Anni Mäenpää ja näyttelijöistä koottu someryhmä, Myynti: Pia Nummila-Väkiparta, Teatterin vapaaehtoiset, Kesätyöntekijät: Vilja Leppäsilta, Maija Härkönen, Ida-Sofia Inkinen, Isla Malvgren, Mico Holmström, Käsiohjelman toimitus: Susanna Karhu, Johanna Kuusenoja, Peter Nyberg
Näyttelijät: Mooses – Jerry Sarlin, Ramses – Maunu Toivari, Sippora – Maria Ahmed, Mirjam – Taru Siljander, Jetro – Esa Lehtinen, Tuya – Miia Vaajanen, Seti – Kari Rantanen, Hotep – Pasi Nikula, Nefertari – Manna Kabanova, Aaron – Riku Ekman, Jokebed, US Mirjam – Vilma Itäsalmi,
Ensemble: Swing – Pinja Aalto, US Sippora – Niina Candelin, US Tuya – Laura Flemming, Tanssikapteeni – Aisla Haapamaa, US Seti – Heimo Heikkonen, US Hotep – Hannu Lukkarinen– Janne Lumme, US Jokebed – Anni Mäenpää, Pyry Pajunen, Selina Pietilä, Tiitus Pietilä, Ketura – Senja Poikonen, US Jetro, US Aaron – Teppo Rantanen, Emiel Riiko, Nea Sarlin, Kalle Tuomela
Lapsirooleissa vuorottelevat: Pikku Mirjam – Ava Forsman / Eedla Höglund, Pikku Aaron – Aatos Höglund / Tuukka Sonkki, Lea – Klaara Höglund / Emmi Karhulahti
Elina Koskinen
