Luovuus kukkii kansalaisopiston ma alaus- ja  piirustuskurssilla.

Taidemaalausta harrastavien Päivi Raikkolan (oik.) ja Minna Piispasen maalauksia on mukana Perniön kirjastossa avatussa Salon kansalaisopiston kevätnäyttelyssä.

Perniön yhteiskoulun kuvaamataidon luokassa on kokoontunut kevätkauden aikana kymmenen maalaus- ja piirustuskurssin opiskelijaa. Kevään kurssijakso on ollut jatkumoa kaksi vuotta sitten alkaneelle Salon kansalaisopiston piirustus- ja maalauskurssille, jonka opettajana on toiminut Arja Pykäri.

Kurssilaisten maalaamista useista akvarelli-, öljyväri- ja akryylitöistä koottu näyttely on parhaillaan esillä Perniön kirjastossa.

Kurssille osallistunut Päivi Raikkola on harrastanut taidemaalausta kuuden vuoden ajan.

– Työskentelin käsityöopettajana koulussa, jonne tuli myös kansalaisopiston opiskelijoita kurssilleen. Katselin siitä sivusta heidän tekemistään ja ajattelin, että tuota haluaisin tehdä, kun on aikaa, Raikkola kertoo.

Raikkola aloitti maalaamisen eläkkeelle jäätyään, kuten hänen isänsäkin oli tehnyt.

– Perin isäni öljyvärit ja olen hankkinut niitä vähitellen myös lisää. Pidän väreistä ja öljyväreissä viehättää niiden kiilto. Antoisinta on värien sekoittaminen niin, että saan niistä aikaan oikeanlaiset sävyt. Se on ihmeellistä, miten ne syntyvät. Värien avulla saan maalauksessani esiin maalattavan kohteen muodon. Olen maalannut muun muassa kukkia, maisemia, asetelmia ja pari lapsimaalausta, Raikkola kuvailee.

Akvarelliväreillä maalaava Sanna Karppinen kertoi olevansa taidekurssilla mukana neljätt ä kertaa.

– Olen maalannut viimeksi lukioaikana. Täytyy sanoa, että kyllä minä innostuin näiden maalaussessioiden aikana uudelleen akvarelliväreistä ja erilaisista tekniikoista. Maalaan parhaillaan meidän Gorba-koiraa, joka on walesinspringerspanieli. Eläimien lisäksi tykkään maalata luontoa, Karppinen sanoo.

Karppinen kokee kurssi-iltojen tuovan mukanaan tervetullutta vaihtelua arkeen.

– Maalatessa ei mieti muita asioita. Ilta on mielestäni hyvä ajankohta kurssille, kaksi ja puoli tuntia menee ihan hujauksessa. Luova tekeminen on tärkeää, se tekee mielellekin hyvää, Karppinen toteaa.

Heta Seppälän ala-asteella alkanut ja lukion loppuun kestänyt maalausharrastus oli unohduksissa yli 20 vuoden ajan. Seppälä löysi omat, keskeneräisiksi jääneet vesivärityönsä ja toi ne mukanaan kansalaisopiston kurssille.

– Joskus lukioiässä aloitetut työt ovat olleet piirustuslaatikossa tallessa. Jatkoin kahden työn maalaamista ja oikeastaan olen tyytyväinen molempiin. Muistan, mitä silloin lukioikäisenä ajattelin näitä maalatessani, mukana on ollut teini-iän ahdistusta. Nyt, kun olen tasapainoisempi, pystyin tuomaan valoisempia asioita esille, kuten tässä maalauksessa kasvillisuuden tuomista aavikolle, Seppälä esittelee.

Seppälän ensimmäisessä maalauksessa näkyy Salvador Dalin, ja toisessa Narnia-kirjan, varsinkin sen alun vaikutus. Seppälä kokee keskeneräisten maalaustensa jatkamisen olleen mielenkiintoinen prosessi, jonka kautta hän on pystynyt arvioimaan myös omaa taiteellista kehittymistään.

– Nykyinen kädenjälkeni on läpikuultavampaa. Olen miettinyt, että se tuo mielenkiintoisen kontrastin aiempiin pensselinvetoihin. Olen iän myötä jotenkin vapautunut kokeilemaan rohkeammin, enkä enää pelkää niin paljoa epäonnistumista, Seppälä arvioi.

Minna Piispanen kertoo maalaamisen unohtuneen häneltäkin täysin lukion kuvaamataidon tuntien jälkeen.

– Muutimme perheen kanssa Espoosta Perniöön reilut kaksi vuotta sitten. Halusin itselleni omaa aikaa ja pakohetkeä arjesta. Teen tietotyötä ja halusin tehdä jotain konkreettista käsilläni. Ostin akryylivärit ja tulin tänne kansalaisopiston kurssille. Olen maalannut nyt pari vuotta ja se on ollut ihanaa. Vanhemmiten olen alkanut luottamaan itseeni enemmän, enkä ole enää niin kriittinen tekemisestäni. Ei tietenkään kaikki työt aina onnistu, mutta ikä on tuonut varmuutta heittäytyä. Tässä ryhmässä on ollut kannustava ilmapiiri. Meillä kaikilla on erilainen tyyli ja on ollut hauska nähdä toisten hyvin erilaisia töitä. Arja antaa opettajana tilaa ja neuvoo tarvittaessa, Piispanen kertoo.

Piispanen on oppinut kurssijaksojen aikana rohkeampaa värien käyttöä.

-Luonto on suurin inspiraationi. Olen maalannut miehestä ja lapsesta maalauksen, jossa he ovat myrskyisessä säässä Kemiönsaaressa. Se herättää itselleni ihanan tunteen ja muiston meidän retkestä. Maalaus on nyt kotimme seinällä ja se on konkreettinen muisto jokaiselle meidän perheessä, Piispanen sanoo.

Salon kansalaisopiston Perniön maalaus-ja piirustusryhmän kevätnäyttely 19.5. saakka Perniön kirjastossa ma-ti klo 14-19, ke-pe klo 11-16.

Maritta Määttänen

Jaa uutinen:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on pinterest
Pinterest
Share on whatsapp
WhatsApp

Samasta kategoriasta: