– Sinapista ja omenamehusta se lähti!
Perniön Ylönkylässä asuvat Taija ja Jonas Jokilehto ovat yritteliäs ja aktiivinen pariskunta; poikansa Juniuksen taannoisten sanojen mukaan he ovat keskittyneet keltaisiin tuotteisiin: Antsun Sinappiin, Mäntylinnan Omenamehuun ja Vuorovetten Jäätelöön, unohtamatta uusinta Påps & Skål -hedelmäjäätehdasta. Nyt Jokilehdot ovat avanneet Mathildedaliin lähiruokapuoti Puhdin, joka heidän sanojensa mukaan sai alkunsa unelmasta ja tarpeesta saada salolaiselle lähiruoalle arvoisensa näyteikkuna.
– Yrityssalo ja siellä Henna Kyyrä toimii aktiivisesti lähiruokatuottajien parissa järjestämällä koulutuksia ja verkostoitumista. Niissä olemme tutustuneet muihin tuottajiin. Pari vuotta sitten oli Turussa niin sanotut Michelin-viikot: uudet Michelin-tähdet jaettiin, ja siihen ympärille kehitettiin erilaisia oheistapahtumia. Päätimme, että jos turkulaiset ihmiset eivät tule salolaisen lähiruoan luo, ”Salofood” tulee turkulaisten luo! Saimme käyttöön Salon kaupungin kontin, joka kiikutettiin Turun Kauppatorille ja Jonas ryhtyi kauppiaaksi, tuotteina oli lähi- ja luomuruokaa. Projekti osoittautui menestykseksi, ja jatkoimme vastaavaa lähiruoan pop up-myyntiä myös Salon messuilla ja Matkamessuilla.
Paikalliset ruokatuotteet herättävät ihmisissä kasvavaa kiinnostusta.
– Ruokamatkailu on nykyään tosi suosittua. Tavaraa on ihmisillä yleensä kaikki paikat täynnä, joten tuliaisiksikin kannattaa viedä paikkakunnalle tyypillistä ruokaa!
Puhti-nimi on Taija Jokilehdon keksimä.
– Kyllä sitä mietittiin, mutta Puhti on hyvä ja iskevä nimi: ruuan puhtaus ja sen antama energia ovat tärkeitä, samoin kuin kohdallaan olevat ravintosisällöt. Myös maaseutuyrittäjyys vaatii erityistä puhtia, ja sen tulokset näkyvät täällä puodin hyllyissä. Täällä Matildassa haluamme palvella matkailijoitten lisäksi myös mökkiläisiä ja paikallisia asukkaita. Meiltä saa sekä kuiva- että tuoretuotteita.
Hyllyiltä löytyy muun muassa Spelttiä Birkkalan tilalta, marttilalaisen HamppuFarmin tuotteita ja Angelniemellä sijaitsevan Karviaisten tilan Voima-Papua, kotimaisia härkäpapuvalmisteita.
– Kaikki ovat pientuottajia, jotka tunnemme henkilökohtaisesti. Tuotteemme on valmistettu ahkeralla työllä, periksiantamattomalla asenteella, innolla, huolella ja lämmöllä Salon maaseudulla.
Puhti on avoinna päivittäin kello 11-18.
Uusi Bistro Bruket -ravintola Matildan pienvenesatamassa panostaa myös mahdollisuuksien mukaan lähiruokaan.
– Vihanneksemme tulevat pääsääntöisesti Lassen Luomusta ja Hallonmäen puutarhalta. Perunat tulevat tuosta vastarannalta Kemiön puolelta. Meidän ensimmäinen kriteerimme on raaka-aineen laatu, ja sen jälkeen paikallisuus, kertoo keittiömestari Stig Holmberg, yksi Bruketin omistajista.
Bistro Bruket avasi ovensa huhtikuussa varsin paikallisin voimin.
– Antti Ristolainen on Perniöstä, Julie ja Sami Maaniemi ovat asuneet Teijolla vuosia ja minäkin muutin tänne vakituisesti koronan jälkeen; kesämökkeillyt olen täällä 80-luvulta lähtien. Avasimme viime kesänä Bromarviin Spiltan-nimisen ravintolan ja sen menestyksen myötä meitä pyydettiin yrittäjiksi tänne.
Stig Holmbergilla on ravintola-alalta sekä vankka koulutus että pitkä kokemus.
– Valmistuin vuonna 1999 ravintolakoulu Perhosta ja vuonna 2012 keittiömestariksi Haaga-Heliasta. Olen toiminut myös ravintola-alan opettajana. Yhdessä vaiheessa olin pari vuotta puusepän hommissa, ja siitä oli sittemmin omien ravintoloitten kanssa paljon iloa ja hyötyä: molempien ravintoloittemme sisustukset ovat minun käsialaani.
Näkyvin muutos edelliseen ravintolaan verrattuna on terassille rakennettu baaritiski.
– Haluamme luoda kontaktin asiakkaaseen heti kun hän astuu ravintolaamme. Keskitymme tekemään hyvää ruokaa rennolla fiiliksellä. Ruokalistamme on lihapainotteinen, meillä on hiiligrilli ja lopultakin nyt myös Amerikasta asti tuotu savustin, järjestysnumeroltaan toinen. Ensimmäinen katosi matkalla eikä sen olinpaikasta ole mitään tietoa, mutta nyt meiltä saa myös briskettiä ja ribsejä.
Erityisen ylpeä Bistro Bruket on yli 60 oluen valikoimastaan.
– Monet oluen harrastajat ovat löytäneet valikoimamme ja tulevat nauttimaan erilaisista tuotteista kauempaakin. Myymme niitä myös ulos. Alkoholittomia oluitakin on tarjolla useampia. Toisaalta viinilistammekin on varsin laaja, esimerkiksi valkoviiniä on yhdeksästä eri maasta.
Stig keksi ravintolalle nimen, jolla haluttiin erottautua vanhasta.
– Halusin kunnioittaa ruukkikylän suomenruotsalaista perinnettä. Tehdastila, jossa ravintolamme sijaitsee, on aina lämmennyt aidolla tulella, siksi myös tuli ja savu ovat läsnä meidän makumaailmassamme.
Elina Koskinen
