Asunnonvaihto tilavampaan tuli Mirja ja Kimmo Niinivirralle ajatuksiin noin neljä vuotta sitten. Niinivirrat asuivat tuolloin Pettiläntiellä sijaitsevassa rintamamiestalossa, jossa oli 90 neliötä asuinpinta-alaa. Perheeseen oli syntynyt vuotta aiemmin toinen lapsi ja molempien vanhempien epäsäännöllinen työ vaikutti omalta osaltaan tarpeeseen isommasta asunnosta.
-Mirja on sairaanhoitaja ja tekee kolmivuorotyötä. Minä olen kuljettajapalvelualan yrittäjä ja saatan lähteä kahden aikaan yöllä auraushommiin. Yhden makuuhuoneen asunto ei ollut meille enää riittävä. Halusimme muuttaa uuteen kotiin, ennen kuin vanhempi tyttäremme aloittaa koulun, Kimmo sanoo.
Kahdeksan vuoden ajanjakso Pettiläntiellä tuli päätökseen miltei tasan vuosi sitten. Sitä ennen Niinivirtojen uuden asunnon etsiminen kulki monen mutkan kautta. Toiveissa oli löytää paitsi isompi talo, myös iso autotalli tai hallitilaa Kimmon autoharrastuksen vuoksi. Myös tontin ostaminen oli yhtenä vaihtoehtona.
-Parin vuoden ajan hakuprosessi oli hyvin aktiivinen. Kahlasimme läpi kaikenlaisia sivustoja, jossa oli asuntoja tarjolla. Luimme asuntojen myynti-ilmoituksia ja meillä oli myös hakuilmoituksia. Selasimme ilmoituksia facebookissa ja kävimme ”huutelemassa” eri ryhmissä. Kävimme myös katsomassa monia kohteita eri puolilla Saloa. Eniten seurasimme netissä olevaa Etuovi-sivustoa, Mirja ja Kimmo kertovat.
Idea asunnon etsimisestä laputtamalla tuli esiin pariskunnan katsoessa tv-ohjelmaa, jossa asunnonvälittäjä jakoi lappuja postilaatikoihin. Mirja ja Kimmo päättivät kokeilla samaa tekniikkaa.
-Teimme erilaisia tekstejä sen mukaan, mille alueelle Salossa olimme menossa lappuja jakamaan. Lähdimme ajeluille perheenä ja jaoimme lappuja postilaatikoihin, se oli sellainen meidän yhteinen harrastus. Yhteydenottojen määrä vaihteli. Jaoimme joskus 50 lappua ja soittoja tuli viidestä seitsemään kappaletta, joskus ei tullut yhtään, Kimmo kertoo.
Mirja kertoo heidän kiinnittäneen erityistä huomiota tekstin tyyliin, jolla asia tuotiin esille.
-Lappu ei saisi säikäyttää, kun sen löytää postilaatikosta. Sen pitää olla turvallinen, mutta kuitenkin myös huomiota herättävä. Tekstistä on tultava ilmi, että lapun jättänyt haluaa oikeasti ostaa asunnon, Mirja sanoo.
Niinivirtojen laatima lappu tärppäsi lopulta Halikon asemalla sijaitsevan kiinteistön kohdalla. Heidän jakamassaan lapussa oli teksti: ”Hei! Halutaan ostaa tältä alueelta asunto tai iso tontti. Toiveena vähintään 4h+k+s+khh. Kohde saa olla remonttia vaativa. Tontilla tulisi joko olla, tai mahdollisuus rakentaa autoharrastajan käyttöön sopiva iso autotalli/halli. Mikäli suunnittelet myyntiä, niin olethan yhteydessä, sovitaan tapaaminen. Ystävällisesti Kimmo ja Mirja Niinivirta.” Lisäksi tekstiin oli liitetty Kimmon ja Mirjan puhelinnumerot sekä sähköpostiosoitteet. Kimmo muistaa, miten Vesalantiellä sijaitseva keltatiilinen talo, sekä sen läheisyydessä olevat hallit kiinnittivät hänen huomionsa, kun he jälleen kerran olivat jakamassa lappuja.
-Ajelimme tuohon postilaatikoille. Sanoin Mirjalle, että katso tuossa olisi hyvä kokonaisuus. Meni pari viikkoa, kunnes talon omistanut rouva soitti ja kysyi, tuletteko katsomaan kiinteistöä. Myyjä löysi uuden asunnon ja me myimme omamme, siinä prosessissa meni aikaa noin puolisen vuotta, Kimmo kertoo.
Niinivirtojen uusi koti on kaksikerroksinen talo, joka on rakennettu 80-luvun alussa. Se sijaitsee 5000 neliön tontilla, joka rajautuu kahdelta sivulta metsään. Seisemänvuotiaan Kiira-tyttären koulumatka Mustamäen kouluun on vain 600 metrin mittainen. Siellä koulunsa aloittaa parin vuoden päästä myös viisivuotias pikkusisko Krista.
-Talossa on 170 neliötä asuinpinta-alaa. Yläkerrassa on kolme makuuhuonetta ja aulatila. Talossa on yhteensä kolme vessaa. Alakerrassa on olohuone, keittiö, ruokailutila, kodinhoitohuone, sauna ja vaatehuone. Yksikin halli olisi riittänyt, mutta nyt niitä on kaksi. Molemmissa on tilaa 200 neliötä. Alueella on pienteollisuutta, mutta täällä on todella hiljaista ja rauhallista, Kimmo toteaa.
Niinivirrat halusivat hoitaa edellisen asuntonsa myynnin itse.
-Neljä välittäjää kävi arvioimassa talon hinnan. Päätimme kokeilla myymistä itse. Laitoimme ilmoituksia Etuoveen, Tori.fi-sivulle ja Facebookiin. Ensimmäisellä näyttökerralla oli 10 katsojaa. Kahden kuukauden kuluttua ostaja löytyi. Kaupat tehtiin kuntotarkastuksen jälkeen.
Kimmo kertoo Pettiläntien talon ostajalla olleen toiveena päästä asumaan mahdollisimman nopeasti.
-Päätimme tehdä väliaikaisen ratkaisun asioiden nopeuttamiseksi. Olen hankkinut kaverin kanssa armeijan huutokaupasta kuorma-auton, josta tehtiin asuntoauto. Auto tunnetaan nimellä Mörkö, joksi sitä on kutsuttu jo puolustusvoimissa. Yövyimme siinä sata yötä, kunnes remontti saatiin valmiiksi Vesalantien talossa. Lasten huoneet olivat suuritöisimmät. Yläkerran lattia uusittiin ja melkein kaikki talon sisäseinät maalattiin. Keittiö päivitettiin maalaamalla umpipuiset ovet vaaleanharmaiksi, Kimmo sanoo.
Asunnon etsiminen laputtamalla sopii Mirjan ja Kimmon mielestä niille, jotka eivät ole löytäneet asuntoa hakemisesta huolimatta ja jotka haluavat kohdentaa hakua.
-Meille asunnon etsiminen laputtamalla oli vaivan arvoista. Sillä tavoin joutuu kylläkin itse selvittämään kaikki asiat, mitkä liittyvät asuntokauppaan. Kysyimme välittäjiltä ja myös verottajalta neuvoa. Olemme todella kiitollisia kaikille salolaisille, jotka ottivat meihin yhteyttä ja pääsimme katsomaan monia asuntoja hakuvaiheessa, Mirja ja Kimmo sanovat.
Maritta Määttänen
