
Juhannuksen jälkeen Salon joukkoliikenne eli Paikku on ollut kaikille matkustajille ilmainen. Reitit kiertävät ympäri kyliä ja kaupunkia – linjaliikenne ulottuu aina Kuusjoelta ja Vaskiolta Särkisalon merelliseen saaristoon asti.
Mutta voiko matkustaminen todella olla ilmaista? Paljon keskustelua ja ihmetystä herättänyt uutinen on lukuisille paikallisille ollut myös iso ilon aihe.
Esimerkiksi Kokkilasta kotoisin oleva Heidi Eloranta lapsineen on jonkin verran matkustanut Paikun reiteillä niin lähellä kuin kauempanakin kotoa. Tänään matka Heidillä ja mukana olleilla lapsilla, Maxilla ja Melinalla, sekä samaan seurueeseen kuuluvalla Virve Haapasalmella ja Jeminalla, vei kohti Särkisaloa.
– Näin kesälomalaisena on mukava tutustua paikkoihin hieman eri tavalla kuin omalla autolla ajaen. Toki reissaaminen kestää huomattavasti kauemmin, mutta näin kun ei ole kiire, ei se mitään haittaa. Mutta Paikun kyydissä sujuu muuten kivan kätevästi ja kun on vielä ilmaista, niin hauskaahan tämä on, Heidi toteaa.
Samanlaisia ajatuksia on myös Virvellä.
– Ilman joukkoliikennettä olisimme nyt joutuneet lähtemään reissuun kahdella autolla, kun meitä on näin monta. Minulla kun on pojat vielä istumassa tuolla bussin etuosassa. Uskon, että lapsetkin saavat tämmöisestä reissaamisesta uudenlaisia kokemuksia, hän pohtii.
Ja ajatusta on helppo uskoa, sillä jokaisen lapsen pää kääntyilee uteliaasti seuratessa ohi vilahtavia maisemia bussin ikkunasta. Sitä paitsi – onhan bussin perimmäisin iso penkkirivi se paras paikka matkustaa.
– Lisäksi minä kun tykkään kutoa, niin bussimatkat ovat siinäkin mielessä hauskoja, kun ei tarvitse itse ajaa niin voi keskittyä omaan mielipuuhaan sen sijasta, Virve nauraa.
Bussiliikenteen saavutettavuus kaikille niin hinnallisesti kuin esteettömyyden osalta on ollut yleinen puheenaihe jo ennen tämän kesän veloituksettomia vuoroja. Pohdintaa löytyy kysyjästä riippuen monenlaisia, aina sopivasta bussilipun hinnasta, kertalippujen käyttämisestä ja bussikorteista alkaen.
Mutta ilmaiselle ”vapaamatkustamiselle” tuskin monikaan sanoo ei.
Salon keskustassa asuva Maria Gustafsson on ollut Heidin ja Virven tavoin hyvin mielissään kaupungin kesäliikennöintijärjestelyistä. Kun hän kuuli vuorojen muuttuvan maksuttomaksi, ideoita erilaisista kesäretkistä ympäri Saloa tuli mieleen vaikka kuinka paljon.

– On todella kivaa voida reissata ympäriinsä näin helpolla tavalla. Normaalisti kuljen lähinnä keskustan ja Sirkkulan väliä, mutta tämän Paikun kesäliikenteen innoittamana olen lähtenyt katsomaan myös muita reittejä – ihan kokemusmielessä. Saa nähdä, ehdinkö edes toteuttamaan kaikkia matkasuunnitelmiani tämän heinäkuun aikana! hän naurahtaa.
Marian tämänpäiväinen matka vei Salosta Förbyyn asti. Sää oli rannikolla pilvinen ja hiukan tuulinen, mutta sellaiset ovat pikkujuttuja – ainakin viimeaikaisten hellepäivien jälkeen.
– Mielestäni Paikun vuorot ovat toimineet ihan hyvin, ne ovat sopineet omiin aikatauluihini ja on päässyt sinne minne tarvitsee. Ei minusta täällä tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, niin sanotusti. On mukavaa reissata ihan lähikulmakunnillakin, Maria lisää.
Näistä pohdinnoista on siten helppoa päätellä, että hyvä julkinen liikenne palvelee paitsi lapsiperheitä, myös jokaista, jolla on halua tutustua paremmin omaan kotiseutuunsa. Vuorojen säännöllisyys tasaisin väliajoin ovat monille tärkeitä seikkoja käytännönpuolen järjestelyjen kannalta.
Virve viimeistelee:
– Tämän päivän reissun lisäksi meillä on suunnitteilla vielä ainakin matka Teijolle. Usein olemme ajaneet Halikosta – jossa siis asumme lasten kanssa – sitä kautta kulkevalla bussilla tänne keskustaan ja jatkaneet toisella vuorolla tästä eteenpäin, mutta tänään tulimme omalla autolla linja-autoasemalle saakka. Aikataulut ovat enimmäkseen olleet hyvät, mutta tänään eivät ihanteelliset. Olisimme joutuneet turhan kauan odottamaan. Toisin sanoen tämä kaupungin tekemä järjestely on ainakin meidän mielestämme ollut kyllä kiva lisä tälle kesälle, hän kehuu.
Salon kaupungin järjestämä joukkoliikenne on ilmaista kaikille matkustajille tämän kuun loppuun, heinäkuun 31. päivään asti.
Melissa Koponen