Jyrkän mäen päällä kalliolla Perniön asemalla sijaitsee Perniön VPK:n talo, jossa Salonjokilaakso kävi tutustumassa aktiivisiin vapaaehtoisiin sekä talon historiaan ja yhdistyksen toimintaan.
-Hirsirakenteinen talo kallion päällä on hengittävä ja ilma vaihtuu, joten 1909 rakennettu talo on säilynyt hyvässä kunnossa, kertoo palokunnan päällikkö Hannes Aaltonen. Vuonna 1942 rakennettiin taloon jatko-osa, koska työväenyhdistyksen teatteritoiminta tarvitsi puvustamon ja lavastamon. Vanha 40 vuotta palvellut ulkoseinä on edelleen näkyvissä kokoustilassa, joka tehtiin VPK:n omiin tarpeisiin, kun talo siirtyi 2019 Perniön VPK:n omistukseen. Jatko-osa oli rakennettu pula-aikaan kaikista saatavilla olleista materiaaleista, joten se oli ikkunoiden alapuolelta täysin mätä. Jatko-osa siis jouduttiin rakentamaan uudelleen kivijalasta kattoon.
Talon kunnostamiseen on kulunut lukuisia tunteja vapaaehtoistyötä. Kunnostusta on ollut tekemässä muutama henkilö omasta henkilökunnasta muiden töiden ohella ja osaan töistä on tarvittu erityisammattiosaamista, eli on palkattu tekijät. Palokuntatoiminnassa on se etu, että mukana on monen eri ammattialan edustajia, joten talkooporukasta on löytynyt monenlaista osaamista. Keittiön kunnostamiseen saatiin Leader-rahoitusta. Piha oli vuonna 2019 vielä metsää, nyt on rakennettu parkkipaikkaa ja otettu kalliota esiin.
Nyt on pari vuotta pidetty taukoa ja vedetty henkeä.
-Talo on yleisesti vuokrattavana, mutta vuokrauksia tehdään hyvin rajatusti. Talkoolaisia ei haluta ruuhkauttaa ja toisaalta talo kuluu joka käyttökerralla. Kulumisen suhteen tasapainoillaan siinä, että taloa pitää käyttää, jotta se säilyy kunnossa ja toisaalta liikaa kulumista ei haluta. Ihan kaikkiin tilaisuuksiin taloa ei vuokrata.
-Tulojen saaminen ei ole talon päätarkoitus, eikä sille ole asetettu tavoitteita.
-Perniön VPK:lle uuden talon myötä herätetään pöytäjuhlaperinnettä uudelleen henkiin. Kaikille avoimet pöytäjuhlat tarjoavat yhdessäoloa ja tanssia. Ne järjestetään ensi viikon lauantaina. Palokunnan pöytäjuhlat oli aiemmin koko kylän puheenaihe, nyt monelle pöytäjuhlat käsitteenä on vieras, kertoo tukiosaston johtaja Teija Troberg-Lilja.
-Palokunnilla on kautta historian ollut pöytäjuhlia, jotka ovat olleet osa varainhankintaa, mutta myös kiitostapahtuma omalle talkooporukalle.
-Vuonna 2011 Teijo ja Särkisalo lakkauttivat omat yhdistykset ja liittyivät Perniöön. Edelleen Teijolta ja Särkisalosta löytyy paloasemat, jotka kuuluvat Perniön VPK:hon. Perniön VPK on yksi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sopimuspalokunnista.
Toimintaan ja sen sisältöön liittyy monesti virheellisiä käsityksiä.
-Kuulin juuri tällä viikolla, että enpä ole koskaan ajatellut, että hälytystehtävissä tarvitaan oma muonitusosasto, jotta palomiehet saa ruokaa. Nyt on lähdetty kertomaan, että osataan tehdä tukiosastossa muutakin kuin ruokaa ja pöytäjuhlien järjestäminen on yksi osa siitä. Ikähaarukka vapaaehtoisissa on nuorista kahdeksankymppisiin.
-Me ollaan vauvasta vaariin, lisää Aaltonen.
Nuoriso-osaston jälkeen voi hakeutua eri toimintoihin, tukiosastoihin tai hälytystoimintaan. Tukitoiminta voi tapahtua yhdessä olon ja harrastuksen muodossa tai kriisitilanteissa, kuten Tapanin myrskyssä, avustaviin tehtäviin. Silloin tukiosaston henkilöt kiersivät tankkaamassa tukiasemien aggregaatteja, jotta tukiasemat saatiin pidettyä toiminnassa.
-Tukitoiminnot, valistus ja varainhankinta ovat keskeisiä tehtäviä.
-Jokainen on tärkeä ja tilanteiden muuttuessa kaikki halutaan pitää toiminnassa mukana. Toisaalta muuttuvat vaatimukset lakipykälien ja muiden sääntöjen puitteissa tuo omia haasteitaan. VPK ajatus on sinänsä poistunut ja puhutaan sopimuspalokunnista, joilla on velvoitteet palveluntarjonnasta. Hälytystoiminta on kuitenkin vain yksi osa-alue, kaikki muu toiminta tukee sitä ja sillä puolella korostuu harrastustoiminta ja yhdessäolo.
-Pöytäjuhlien yksi tarkoitus on tehdä VPK:n taloa tutuksi. Tärkeintä ei ole voitto vaan yhteinen matka. Ihmisten innostus tekemiseen on itsessään kantava voima.
Vapaaehtoisista vanhimmat ovat olleet mukana monta vuosikymmentä ja paikalle halutaan tulla uudelleen ja uudelleen. Tarinoita pöytäjuhlista ja muista palokunnan perinteistä ja toiminnoista kerrotaan innolla.
-Parasta toiminnassa on se, että huomataan, jos en ole paikalla. Yhdessäolo ja se, että voi tuntea itsensä tarpeelliseksi on mukaansa tempaava voima, kertovat talkoolaiset yhteen ääneen.
Susanna Kuisma
