Lilli Jokela (1981) on seurannut työkseen Salon kaupungin kehitystä reilun vuosikymmenen ajan maakuntalehden uutistoimittajana. Hän on nähnyt läheltä, miten Nokian kadonneen menestyksen jälkeinen rakennemuutos on vaikuttanut kaupunkiin ja sen ihmisiin.
Jokela antaa syksyllä ilmestyneessä kirjassaan Salo.nyt puheenvuoron kymmenelle salolaiselle. Kukin heistä kertoo omaa tarinaansa ja tunnelmiaan tilanteessa, jossa kymmenen kunnan yhdistymisen seurauksena syntynyt uusi Salon kaupunki menettää veturinsa.
Jokelan haastattelemista aktiivisista ihmisistä osa on monelle tuttuja entuudestaan; ääneen pääsevät ihmiset asuvat ja vaikuttavat eri puolilla suurta Saloa.
Yhteistä kirjan ihmisille ja tarinoille on taustalta kumpuava luottamus tulevaan. Kirja antaa salolaiselle lukijalle mahdollisuuden samaistua ja muistella yhtä aikaa.
Nokian lähtö teki tutuksi termin äkillinen rakennemuutos, vaikka merkit olivat monen mielestä näkyvissä pitkään.
Jokelan kirjassa lähes kaksi vuosikymmentä Nokialla työskennellyt Hannu Karlsson käy läpi omaan uraansa yhtiössä ja sen jälkeen yrittäjänä. Perttelissä työskentelevä pastori Suvi Laaksonen kuvaa kuinka kymmenen kunnan yhdistymisen seurauksena syntyi myös uusi ja suuri seurakunta, joka vaikutti väistämättä myös maaseutupapin työhön ja elämään.
Salo.nyt -kirjan tarinat ovat kiinnostavaa luettavaa – Jokela on saanut ihmiset avautumaan ja kertomaan itsestään. Ja kun ammattilaisen kynästä syntyy sujuvaa tekstiä, tutustuminen kirjan ihmisiin on kuin kävisi naapurissa kylässä.
Hajalan kylä syttyy eloon kyläaktiivi Pasi Lehden haastattelussa, toisenlainen tarina kuullaan Rekijoelta Minna Elon kertomana. Ravintola Krassin yrittäjänä salolaisille tutuksi tullut Seija Saarinen avaa lukijalle monen muun tavoin elämänsä tärkeitä hetkiä ja tuo suhteellisen uutena kiskolaisena esiin yhteisöllisyyden merkityksen – monen muun tavoin.
Taiteilija Kimmo Schroderus kertoo mitä Salo ei hänelle merkitse, Muurlassa asuvan yhdistysaktiivi Aulikki Randelinin viesti on se, että aina avautuu uusia mahdollisuuksia.
Ihan omanalaisensa on Mathildedalin kulttuurikylän tarina, jota on ollut alusta asti ”kirjoittamassa” yrittäjä Krista Gustafsson vanhempineen. Jokainen suomalainen lienee lukenut sanoma- ja aikakauslehdistä jo jotain Mathildedalista, mutta Lilli Jokela kertoo Krista Gustafssonin kanssa sen, miten nykyhetkeen on tultu. Se on mitä kiinnostavin yrittäjätarina.
Oman sanansa saa sanoa myös Suomusjärvellä sijaitsevan Birkkalan spelttitilan isäntä Simo Larmo, joka pohtii muun muassa Suomusjärven otollista sijaintia pääkaupunkiseudun kupeessa ja suunnitellun Tunnin junan järkevyyttä.
Kirjan viimeisessä luvussa sanansa sanoo Särkisalon Petusta käsin vaikuttanut edesmennyt Heikki Liede.
Hänen toimintansa muun muassa Särkisalokodin uuden tulemisen aktiivina ja uskonsa merellisen kuntakeskuksen tulevaisuuteen ovat arvokasta perintöä ihan kaikille kotikaupunkiamme rakentaville.
Pekka Mäenpää
