Pitkät palokuntaperinteet saavat tänä viikonloppuna aihetta juhlaan, kun Suomusjärven paloasemalla pidetään avoimet ovet sen VPK:n yhdistyksen täyttäessä 85 toiminnan vuotta.
Vuonna 1939 perustettu Suomusjärven vapaaehtoinen palokunta on alusta saakka sijainnut samalla paikallaan Kitulan keskustassa vanhan osuusmeijerin naapurissa. Lyhyt matka kunnan sammutustehtäviin on ollut otollinen niin menneinä vuosikymmeninä kuin tänä päivänäkin.
-Suomusjärven paloasema on ollut aina 110-tien vieressä . Mutta sitä on rakennettu kolmeen otteeseen isommaksi sitä mukaa kun kalustolle ja toiminnalle on tarvittu enemmän tilaa. Vanhin osa on alkuperäistä paloasemaa, uusin osa puolestaan rakennettiin parikymmentä vuotta sitten. Toiminta on siten alusta saakka keskittynyt tänne samalle tutulle kulmakunnalle, vähän kerrallaan muovautuen ajan tarpeisiin, kertoo pitkään toiminnassa mukana ollut palokunnan päällikkö Mika Vuorela.
Palokunnan toimintaa ja samalla sen paloasemaa esittelevä avoimien ovien päivä pitää sisällään ohjelmaa kaikenikäisille perheen pienimmistä vanhempiin. Makeahammastakaan ei jää kolottamaan, sillä synttärikakkukahvit ovat kävijöille katettuina. Yli 18-vuotiaat pääsevät asemalla ohjatusti kokeilemaan onnettomuusauton purkamista palokunnan pelastusvälineillä, mihin kuuluu Vuorelan mukaan muun muassa oven, lokasuojien ja muiden osien irrottamista eli oikeaan tieliikennepelastamiseen kuuluvia asioita.
Näiden lisäksi Sammutinhuolto Ketonen on avoimien ovien päivissä mukana ja tarkistaa ilmaiseksi sammuttimia, mutta paloaseman pihalle kaartaa myös vinkeä minipaloauto ja kävijöitä hauskuttaa Häly-kissa. Uskaltautuisitko sinä maailman pienimmän paloauton kyytiin?
-Ihan aikuisen mittoihin tätä ei ehkä ole tehty, mutta kyllä sinne meikäläisiäkin on mennyt ratin taakse istumaan, Vuorela naurahtaa.
Suomusjärven VPK:n naisosastolla on lähes yhtä pitkä historia kuin palokunnalla itsellään, ja sen juuret juontuvat vähintään 1940-luvulle. Silloin palokunnan toimintaan valittiin niin sanotut emännät, jotka huolehtivat tärkeistä työnkuvista muun muassa VPK:n eri tilaisuuksissa. Virallista naisosaston toiminnasta tuli kuitenkin vasta nuoriso-osaston perustamisen aikoihin 1970-luvun lopulla. Osastot limittyvätkin merkittävästi toisiinsa, sillä naisosaston päätarkoitus oli niihin aikoihin kerätä varoja nuoriso-osastolle, mutta myös suunnitella juhlia ja hankkia koulutusta.
-Nuorten eli 10–16-vuotiaiden palokuntalaisten määrä tietenkin vähän muuttuu vuodesta toiseen, mutta heitä on aika pitkälti kymmenen molemmin puolin, arvioi Suomusjärven VPK:n hallituksen puheenjohtaja Ilona Lintula.
Lintulalla itselläänkin on nuoresta iästä huolimatta pitkä tausta palokuntalaisena.
-Alle vuoden ikäisenä hän on ollut täällä palokunnan päivystyksessä seuraamassa vuosituhannen vaihtumista meidän kanssamme, naurahtaa Lintulan äiti, itsekin Suomusjärven VPK:n aktiivi, Minna Lintula.
-Varsin periytyväähän tämä palokuntalaisuus on. Meistä moni on toisen, jopa kolmannen sukupolven palokuntalaisia Suomusjärvellä, Mika Vuorela vahvistaa.
Aikoinaan Suomusjärven VPK:n 50-vuotisjuhlavuonna toteutettu ja Marjatta Havian kokoama palokunnan historiikki kuvailee, mitä matkan varrelle ja vuosille on palokuntatoiminnassa mahtunut. Historiikki on sittemmin saanut jatkoa Helmi Vendelinin lisättyä siihen vuonna 2008 tähän välille mahtuneet parikymmentä vuotta.
Historiikissa on haastateltu vielä sen varhaisemman osan kokoamisen aikaan yhtä elossa ollutta Suomusjärven VPK:n perustajajäsentä, Eelis Lainetta. Hänen tarinoistaan on saatu tietää, miten ennen sotavuosia Salon kylissä, myös Suomusjärvellä, oli jo varustauduttu tulipalojen varalta muun muassa sammutusruiskuin. Palon sattuessa apua ei ole saatu yhtä nopeasti kuin nykyään, vaan hälytys on tehty juosten tai ratsain – mutta omalla paloautolla on Suomusjärvellä ajeltu jo vuonna 1945. Erikoisempiakin tapauksia on takavuosina koettu, kun palokunta on kutsuttu nostamaan lehmä kaivosta. Varoja palokunnan toimintaan ja kaluston hankintaan on kerätty aikoinaan muun muassa arpajaisin ja järjestämällä huvitilaisuuksia, kuten tansseja ja hiihtokilpailuja, ja varsinkin jälkimmäiset ovat historiikin mukaan olleet 1950-luvulla erityisen suosittuja.
Ja vaikka paljon on ajassa muuttunut, tarkoitus on silti aina ollut sama ”hengen ja omaisuuden pelastaminen”, kuten jo Suomusjärven VPK:n perustamiskirjassa on todettu.
-Parasta palokuntalaisuudessa onkin se, miten monipuolisesti pääsee tekemään erilaisia käytännön asioita. Tämä on yhdessä tekemistä hyvällä porukalla ja samalla tärkeää turvallisuustyötä sekä ihmisten auttamista, Ilona Lintula sanoo.
VPK:n ajantasaista ja aina valmiudessa olevaa toimintaa ylläpidetään joka tiistai Suomusjärven paloasemalla pidettävillä harjoituksilla. Ne noudattavat sisällöltään etukäteen laadittua suunnitelmaa, joihin kuuluu monipuolisesti erilaisia palokunnan sammutus- ja pelastustehtäviä.
Suomusjärven vapaapalokunnan avoimet ovet lauantaina 13. päivä kello 10–14 Suomusjärven paloasemalla, osoitteessa Meijeritie 6.
Melissa Koponen
