Vilajoet toteuttavat unelmaansa Villilän vanhassa koulussa

Vaikka vanhan talon remontoiminen viekin suurimman osan Jari Vilajoen vapaa-ajasta, hän myhäilee tyytyväisenä. – Itse kun tekee, niin tietää, mikä se on. On hyvä fiilis, kun saa elää omaa unelmaansa. Tämä on ollut aina haaveissa, Jari sanoo.

Maritta Määttänen

Kun salolaiset Katja ja Jari Vilajoki ajoivat keväällä Villilän vanhan koulun pihaan, he tiesivät molemmat talonetsinnän päättyneen.
– Olimme katselleet taloja kahden vuoden ajan. Meillä oli haussa remonttikohde, vanha talo. Pelkkä pihapiiriin saapuminen riitti. Tiesimme heti, että tämä paikka on meidän. Allekirjoitimme kauppakirjat kesäkuun alussa, Katja sanoo.
Villilän vanhan koulun uusiksi asukkaiksi muuttivat Katjan ja Jarin mukana perheen lapset, Vanessa (11), Janetta (11) ja Veeti (1 v, 4 kk). Veeti on aina valmiina traktoripuuhiin Jari-isän kanssa. Pihamaalla viilettävät myös kaksi karvaista leikkikaveria, mustankirjava Vilma-koira ja punaruskea Monni-kissa.
– Otimme juuri pari kissaa lisää, niiden nimet ovat tietenkin Pilli ja Pulla, Katja nauraa.
Piharakennus ja koulu reunustavat suojaisaa pihapiiriä. Tasaisen kallion päällä seisoo lipputanko. Koulun tilat ovat olleet viimeksi opetuskäytössä 60-luvun puolessa välissä. Tämän jälkeen koulu on toiminut vapaa-ajan asuntona yksityishenkilöllä.
– Kyllä täällä on jonkin verran havaittavissa historian havinaa. Isossa piharakennuksessa on kolme puuceetä, joista keskimmäinen on opettajille tarkoitettu. Sen molemmin puolin on kaksi oppilaille, tytöille ja pojille, tarkoitettua puuceetä, joissa on useita istuinreikiä vierekkäin. Yhtään pulpettia ei ole löytynyt, mutta piharakennuksen ylisiltä on löytynyt paljon vanhoja puusuksia, Katja kertoo.
Päärakennuksen tarkkaa rakennusvuotta ei uusilla asukkailla ole tiedossa. Rakennuksen vanhat ikkunat ja ovet on tarkoitus säilyttää.
– Vanhat talot ovat mielestäni mielenkiintoisia, sillä niissä on tunnelmaa. Täällä olevia ikkunoita ei ole ihan joka paikassa. Aiomme hioa ja maalata ikkunanpokat. Ulko-ovien entisöinti tai uusiminen tulee jossain vaiheessa myös ajankohtaiseksi, Katja suunnittelee.
Varsinaisessa koulurakennuksessa on 175 neliötä asuinpinta-alaa. Hirsirunkoinen talo pitää sisällään eteisaulan, keittiön, kaksi makuuhuonetta ja salin.
– Meillä on puulämmitys. Talossa on useita pönttöuuneja, joilla talo lämpenee. Niiden lisäksi on tulossa ilmalämpöpumppu. Teetätimme uuden porakaivon tässä kuussa, Katja ja Jari kertovat.
Jari toteaa, että aikanaan tehtävän yläkerran remontin myötä asuintilaa saadaan reilusti lisää.
– Yläkerta on purupohjainen, eikä se ole ollut asuinkäytössä. Se tietää isoa remonttia. Asuinkerroksessa meneillään olevaa remonttia aiomme tehdä edelleen vanhaa kunnioittaen ja säilyttäen. Remontin myötä tänne tulee wc, kylpyhuone ja sauna, Jari kertoo.
Tontilla sijaitsee koulu- ja ulkorakennuksen lisäksi talo, joka on toiminut koulun keittolana ja johon on ollut yhdistettynä myös puutyöluokka.
– Rakennuksen toisessa päässä on isokokoinen sauna ja pesutilat, joita käytämme, Jari kertoo.
Vaikka vanhan talon remontoiminen viekin suurimman osan Jarin vapaa-ajasta, hän myhäilee tyytyväisenä.
– Itse kun tekee, niin tietää, mikä se on. On hyvä fiilis, kun saa elää omaa unelmaansa. Tämä on ollut aina haaveissa. Meillä on ollut myös talkoita ja tulee jatkossakin olemaan. Niihin on tullut aina kivasti kaveriporukkaa mukaan, Jari sanoo.

Jaa uutinen:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on pinterest
Pinterest
Share on whatsapp
WhatsApp

Samasta kategoriasta: