Paunalan seurakuntatalon keittiöstä kuuluu vilkasta puheensorinaa sekä kattiloiden ja astioiden kilinää. Tänä syksynä kolmatta kertaa kokoontunut kokkikerho on koonnut seitsemän miestä keittiöön. Omaishoitajista koostuvaa ryhmää ohjaa Taina Koski, joka toimii myös Salon seurakunnan leirikeskuksen Naarilan emäntänä.
– Nämä miehet ovat niin mainioita! He ovat innokkaasti mukana ja tekevät mitä ruokaa vaan. Olemme kokoontuneet nyt kolmen vuoden ajan. Keväisin ja syksyisin on ollut kolme kokoontumiskertaa. Aloitimme kerhossa tehtävät ruoat helpoista kastikkeista. Sitten valmistettiin muun muassa makaronilaatikkoa, lasagnea, erilaisia kiusauksia ja keittoja. Olemme myös leiponeet, tehneet jälkiruokia ja paistaneet lettuja ja köyhiä ritareita, Koski kertoo.
Koski jakaa kerhon aluksi reseptit jokaiselle miehelle ja antaa tarkempia ohjeita ruokalaji kerrallaan. Tomaattimozzarellasalaatin, peston ja uppomunien valmistuksen lisäksi hän kertoo savukalasalaatin raaka-aineista ja toteutustavasta.
– Savukalasalaattiin käytetään tänään savumakrillia. Leikatkaa salaattia tarjoiluastian pohjalle ja paloitelkaa makrilli salaatin päälle raidoiksi. Salaattiin tulee myös tomaattia, paprikaa ja tilliä. Salaatinkastike laitetaan omaan astiaansa, Koski ohjeistaa.
Paavo Rantsi ja Matti Leppänen aloittavat yhdessä pilkkomaan salaattiaineksia laakeaan salaattikulhoon. Vaaleanpunaista myssyä tavaramerkikseen kutsuva Rantsi kertoo olleensa kokkikerhossa mukana aivan sen perustamisesta asti. Hän kuvailee omaavansa hyvät ruoanlaittotaidot.
– Isä opetti meitä lapsia pienestä saakka tekemään ruokaa. Isä oli ollut ennen sotaa töissä laivassa, joka pyyti islanninsilliä. Siellä ollessaan hän oppi ruoanlaiton taidon. Meillä neljällä veljeksellä se taito on ikään kuin verissä, siskot eivät sitä koskaan omaksuneet, Rantsi kertoo.
Rantsi kertoo oppineensa miesomaishoitajien kokkikerhossa uusia asioita.
– Olen oppinut mausteiden käyttöä. Kyllä minulla on kotona mausteita, mutta nyt olen oppinut enemmän, mikä mauste kuuluu mihinkin ruokaan. Salaatteja tulee tehtyä kotonakin ja osaan myös leipoa. Kala on sellainen, mitä valmistan mielelläni. Kuha ja ahven ovat suosikkejani. Käyn Kokkilassa ja Paraisilla kalassa, käytän virveliä ja mato-onkea. Myönnän, että grillilihan valmistus on haasteellista ja jätän sen homman mielelläni muille, Rantsi toteaa.
Monessa järjestössä mukana olevalle Rantsille kokkikerhon kokoontuminen on mieluinen asia.
– Omaishoitajuus on usein raskasta ja tämä kerho tarjoaa omaa aikaa. Ohjaaja on tosi kiva ja täällä on mukava miesporukka, jolla on samantyyppinen elämänvaihe. Asun Halikossa Raija-vaimoni kanssa ja olen hänen omaishoitajansa. Olen joutunut vähentämään mukana oloa järjestöjen kokoontumisissa. Kotona kissa huolehtii, että lepään riittävästi. Se sanoo minulle, että nyt päiväunille, Rantsi kertoo.
Toista vuotta kokkikursseilla mukana oleva Pentti Orelma on tämänkertaisen kerhoillan aluksi valmistanut hasselbackan perunoita, jotka ovat jo kypsymässä uunissa. Orelma tarttuu veitseen ja aloittaa viipaloimaan porsaan ulkofileetä ohuiksi pihveiksi.
– Olen tykännyt tehdä ruokaa, mutta aina oppii uutta. Asumme kahdestaan vaimoni Kaarinan kanssa. Olen ollut myös paljon yksin, eli tehnyt itselleni usein ruokaa. Meillä on sellainen systeemi, että emme tee ihan joka päivä ruokaa, vaan ruokaa valmistetaan seuraavaksi ja sitä seuraavaksikin päiväksi. Ruokina suosimme liharuokia, mutta myös kalaruoat, keitot ja salaatit maistuvat, Orelma sanoo.
Possupihvelle valmistettavan marinadin ohjetta silmäilevä Orelma kertoo oman äitinsä ja samoin vaimonsa olleen hyviä ruoanlaittotaidossa. Orelman pariskunnalle tuottavat iloa kolmen lapsen lisäksi kolme lastenlasta ja kolme lastenlastenlasta.
– Teemme vaimon kanssa edelleenkin yhdessä ruokaa. Täällä tehdyistä ruoista olen valmistanut joitakin myös kotona, ainakin juustopannaria on tullut paistettua, Orelma kertoo.
Salon Omaishoitoyhdistyksellä vapaaehtoistyöntekijänä toimiva Arja Helin oli kokkikerholaisten mukana keittiöhommissa. Kokkauksen jälkeen koko ryhmä pääsi nauttimaan maukkaasta ruosta saman pöydän ääreen. Edellä mainittujen ruokien lisäksi tarjolla oli uunilohta, ruusukaaleja ja punajuurilaatikkoa.
Ensi viikolla vietetään Valtakunnallista Omaishoitajien viikkoa. Viikko muistuttaa siitä tärkeästä työstä, jota omaishoitajat tekevät. Omaishoito koskettaa meitä jokaista jollain tavalla elämämme aikana. Salon omaishoitajat ry haluaa toiminnallaan tukea jokaista läheisestään huolta kantavaa.
Maritta Määttänen
