Salonjokilaakso
Viileiden ilmojen jälkeen keholla kestää hetki tottua hellepäivien kuumuuteen. Helteellä ihminen voi hikoilla jopa 12 litraa päivässä – siksi nesteytyksestä on nyt erityisen tärkeä huolehtia. Asiantuntija neuvoo, kuinka selviytyä kesäkuumalla ja kuinka paljon vettä kannattaa juoda.
Aurinko porottaa ja hiki virtaa. Jokainen hikoilee omalla tavallaan: ihmisellä on 2–4 miljoonaa hikirauhasta, ja niiden erittämän hien määrä riippuu muun muassa iästä, sukupuolesta ja liikuntatottumuksista. Kun lämpömittarin lukemat pitkästä aikaa kohoavat, hikoilemme aluksi tavallista enemmän, mutta tehottomammin.
– Uuteen lämpötilaan tottumisessa voi mennä seitsemästä kymmeneen päivää. Hien koostumus on aluksi laimeampi ja hikoilu alkaa aikaisemmin. Esimerkiksi lomamatkalle lähtiessä keho hikoilee ensin moninkertaisesti, mutta tottuu sitten kuumuuteen. Runsas hikoilu voi tuntua kiusalliselta, mutta yleisesti ottaen hikoilu on normaalia. Se on terveen kehon tärkeä tapa viilentää itseään, muistuttaa yleislääkäri Emilia Lagus Terveystalosta.
Ihminen tarvitsee tavallisesti noin 1,5 litraa vettä päivässä, mutta hikoillessa keho kaipaa runsaampaa nesteytystä. Hien mukana keho menettää nesteiden lisäksi jonkin verran myös suolaa – siksi vissy voi kesäkuumalla olla hyvä juomavaihtoehto.
– Vesi on helteellä hyvä janojuoma, mutta varsinkin voimakkaasti hikoillessa voi olla hyvä juoda välillä myös kivennäisvettä. Neste- ja suolatasapaino pysyy kunnossa, kun korvaa kehosta haihtuneen nesteen nauttimalla juomaa, jossa on mukana elektrolyyttejä, eli esimerkiksi suolaa, toteaa Lagus.
Kuten hikoilukin, myös nesteytyksen tarve on kesäkuumalla yksilöllinen. Virtsan väri kertoo nestetasapainosta paljon: jos virtsa on tavallista tummempaa ja tarvetta vessavierailuille tuntuu olevan harvemmin kuin yleensä, on juonut liian vähän vettä.
– Virtsan tummankeltainen väri näyttää nopeasti, kun nesteytys on jäänyt retuperälle. Normaalitilanteessa jano kertoo, kun on aika juoda, mutta helteellä se on myöhäinen merkki nesteytyksen tarpeesta. Hikoilun loppuminen on jo huolestuttava nestehukan merkki. Kovilla helteillä kannattaa siis pitää vesipullo jatkuvasti käsillä, neuvoo Lagus.
Vettä ja välipaloja
Toisin kuin moni toivoisi, oluet ja siiderit eivät auta ylläpitämään hyvää nestetasapainoa, vaan kuivattavat kehoa lisäämällä virtsaamisen tarvetta. Terassilla istuessa onkin tärkeä muistaa juoda joka toinen lasillinen vettä.
– Nestehukan ja lämpöuupumuksen oireet muistuttavat humalaa – väsyttää, kognitiiviset kyvyt heikentyvät ja tajunnan taso voi jopa laskea. Siksi nestehukkaa ei alkoholia nauttiessa aina huomaa, sanoo Lagus.
Riittävän nesteytyksen lisäksi ruoka auttaa neste- ja suolatasapainon ylläpitämisessä. Hyviä välipaloja ovat esimerkiksi nestettä ja kivennäisaineita sisältävät hedelmät ja vihannekset. Kun kesäkuumalla muistaa syödä ja juoda riittävästi, olokin pysyy hyvänä ja lomapäivistä nauttii enemmän.
Viisi vinkkiä helteestä selviytymiseen:
1. Muista riittävä nesteytys. Juo helteellä reilusti vettä. Myös vissy voi välillä olla hyvä janojuoma, sillä se korvaa hien mukana menetettyä suolaa. Älä jää kuumalla ilmalla odottelemaan janon tunnetta, vaan juo vettä säännöllisin väliajoin, jotta kehon nestetasapaino pysyy kunnossa.
2. Suosi väljiä, vaaleita vaatteita. Kevyet, väljät vaatteet sallivat kehon hikoilla ja viilentää itseään normaalisti. Isolierinen hattu suojaa päätä ja niskaa porottavalta auringolta.
3. Pulahda uimaan tai kokeile vaatteiden kostuttamista viilennykseksi. Uiminen viilentää kuumassa ilmassa lämmennyttä kehoa tehokkaasti. Jos uimamahdollisuutta ei ole, voi vaatteiden kasteleminen toimia hyvänä viilennyskeinona.
4. Vältä ulkoilua keskipäivän aikaan. Keskipäivällä on paras pysytellä varjossa. Fyysisesti raskas työ tai urheilusuoritus kannattaa ajoittaa aamupäivään, jottei keho pääse kuumenemaan liikaa.
5. Älä epäröi ottaa yhteyttä lääkäriin tarvittaessa. Varsinkin lasten ja vanhusten kohdalla kannattaa helteellä olla tarkkana, sillä he ovat tavallista herkempiä auringolle. Lämpöhalvaus voi olla lapselle tai vanhukselle hengenvaarallinen. Huono olo, huimaus ja päänsärky ovat oireita, joiden ilmetessä on hyvä kääntyä lääkärin puoleen.
