Salossa toimivat yrittäjäyhdistykset ovat löytäneet toisensa.
Maanantaina Salon Yrittäjät ja Salon Alueen Yrittäjät järjestivät yhdessä vaalipaneelin, jossa ehdokkailta kysyttiin ajatuksia muun muassa kaupungin hankinnoista ja elinvoimasta.
Salon Alueen Yrittäjien puheenjohtaja Stina Siikonen alusti tilaisuutta kertomalla Suomen Yrittäjien kahdestakymmenestä kärjestä kuntavaaleihin.
– Ensinnäkin on lähdetty siitä, että koko kylä kasvattaa yrittäjäksi jo varhaiskasvatuksesta lähtien. On hyvä kehittää erilaisia yrittäjävalmiuksia.
Siikosen mukaan on tärkeää löytää työelämään osaavaa henkilöstöä ja yrittäjyysneuvonnan on toimittava hyvin.
– Julkiset hankinnat on suuri kulmakivi, jolla mitataan onnistumista. Se on keskeinen elementti, kuten myös yritysmyönteisyys kaikessa päätöksenteossa.
Salon Yrittäjien puheenjohtaja Jari-Pekka Stenroos muistutti vaalikeskustelun osallistujia siitä, että yhteistyössä on voimaa.
– On tärkeä asia, että yhteistyö kaupungin ja yrittäjien ja yrittäjäyhdistysten välillä toimii. Haluamme pitää hyvän keskusteluyhteyden kaupunkiin.
Stenroosin mukaan toivomuksena on, että yrittäjäyhdistyksiä kuullaan yrittäjiä koskevassa päätöksenteossa.
Design Hillissä järjestetyn tilaisuuden juonsi Suomen Yrittäjien työmarkkinavaltuuskunnan puheenjohtaja Jyrki Hakkarainen.
Vaalipaneelissa olivat mukana SDP:n Jarkko Anttila, Perussuomalaisten Osmo Friberg, Kokoomuksen Ralf Hellsberg, Keskustan Marjaana Mänkäri, Vihreiden Mika Nummenpalo, Vasemmistoliiton Marja Ruokonen ja KD:n Jani Ursin.
Hakkarainen tiedusteli ehdokkailta muun muassa Salon vahvuuksia ja heikkouksia elinvoiman näkövinkkelistä.
Marja Ruokosen mukaan on tätä päivää, että melkein joka asiassa korostetaan kaupungin elinvoimaa.
– Varmaan me uskomme siihen, että elinvoima, pitovoima, vetovoima tai lumovoima on joku taikalääke kuntatalouden haasteisiin. Ja näin se varmaan onkin, mutta jos asiaan olisi enemmän konkretiaa, olisi ehkä vähän helpompi edetä.
Ralf Hellsberg sanoo, että uutta suunnitteleva yrittäjä miettii aina kolmea asiaa.
– Se minne voi perustaa yrityksen, onko alueella saatavilla työvoimaa ja markkinointia. Nyt sattuu olemaan niin, että meidän logistinen sijaintimme täällä on aivan loistava.
Hellsberg kehui myös Salon Seudun Koulutuskuntayhtymän reagointia alueen yritysten tarpeisiin.
Osmo Friberg kuvailee Salon sijaintia herkulliseksi ja alueen pienyritysten määrää hyväksi.
– Se on sellainen, joka vetää meitä eteenpäin ja näkyy myös verokertymässä.
Friberg näkee Hellsbergin tavoin Nokia-aikojen vaikutuksen tuntuvan edelleen Salossa, eikä aina pelkästään positiivisesti.
Jarkko Anttila pohtisi, miten saada esimeriksi varhaiskasvatukseen palkattavien ihmisten puolisot ja perheet muuttamaan Saloon. Siihen kaupunki voisi vaikuttaa hänen mukaansa esimerkiksi elinvoimainvestoinneilla kulttuuriin ja urheiluun.
Jani Ursin näkee vuorovaikutuksen ja yhteistyön olevan Salon elinvoimavara.
Marjaana Mänkäri puolestaan kaipaa kaavoitukseen systemaattisuutta.
– Tämä ripotteleva kaavoitus on aivan uskomatonta. Että meillä pitäisi olla joka puolella kaikenlaisia ja kaikille kaikkea.
Mänkäri sanoo myös, että alueen maatalouden tuotantoa olisi saatava jalostettua entistä paremmin ennen niiden myyntiä eteenpäin.
Mika Nummenpalo muisteli yritysajoiltaan hyvää yhteistyötä kaupungin kanssa lediteknologian testaamisessa ja käyttöönotossa, mutta myös toisenlaista kokemusta niin sanotun sinisen valon hyödyntämisessä.
Nummenpalo toivookin kaupungin varaavan tulevaisuudessa pk-yritysten innovaatioiden tukemisen rahoitusta.
Pekka Mäenpää
